Nanoleaf Aurora Smarter Kit + Rhytm -valaisusarja

Tiesittekö, että näkyvä valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (Wikipedian mukaan), joten muutama päivä sitten minä itse asiassa ostin sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävää valoa tuottavan valaisimen. Tämän tuotteen nimi on Nanoleaf Aurora. 🙂

Hankinta sai alkunsa siitä, että ruokailutilan kattovalaisimeksi viritetyt kolme roikkalamppua eivät enää miellyttäneet silmää. Etsin eri vaihtoehtoja ruokailutilan valaisimeksi ja yritin löytää erittäin matalaa plafondia, johon saisi mahdutettua kolme E27-kantaista Hue-lamppua. Oikeastaan yksikään tuon koko luokan plafondeista ei kelvannut, sillä katon ja plafondin väliin jäävä tila oli usein liian suuri. Toisin sanoen suurin osa plafondeista on liian korkeita omaan makuun. Matalampia plafondeja toki löytyy, mutta näissä on integroidut led-valot sisällä ja se on sitten näkemiin muulle älykoti-integraatiolle.

Eri tuotteita selatessani välilehdelle aukesi myös sivu Nanoleaf-tuotteesta ja siitä se idea sitten lähti. Mitä jos ruokailutilan kattovalaisimen korvaisi Nanoleaf-paneeleilla? Olin jo toki aikaisemmin tutustunut tuotteeseen ja olin siitä jo silloinkin kiinnostunut, mutta tällä kertaa hankinnalle löytyi ihan järjellinen syy. Ei muuta kuin autoon, kaasu pohjaan, auto parkkiin, maski naamaan, 60min jonotus Gigantin asiakaspalvelijalle, 15min tuotteen etsiminen, 15min jonotus kassalla, 141€ taskusta käteen, maski roskikseen, kaasu pohjaan, auto parkkiin kotipihaan…ja hankinta oli suoritettu.

Pakettia auki

Kyseinen tuote oli asiakaspalautus, joten liikkeessä tutkin paketin sisältöä ja yritin pähkäillä onko paketissa kaikki se mitä kuuluukin. Paketin sisältä löytyi pari johtomyttyä, liittimiä, ohjekirja, sekä nämä kolmionmuotoisen erittäin mielenkiintoiset näköiset valopaneelit (9kpl).

Paneelit ovat hämmästyttävän kevyitä. Olin jo etukäteen miettinyt, että seinäkiinnitykseen pitää tällä kertaa panostaa, etteivät paneelit tipu vahingossakaan alas. Tätä vaaraa ei painon puolesta tosiaan ole, vaikkakin kaksipuoleisen teipin varaan en näitä pelkästään suostuisi jättämään. Paneelien mukana tulee siis teipit, joilla paneelit kiinnitetään kohteeseen. Kolmen teippipalan kuuluisi sitten pitää jokainen paneeli seinällä, kun taas jokainen paneeli kytketään toisiinsa sim-kortin näköisillä liittimillä. Jokaisessa paneelissa on kolme korttipaikkaa, joka mahdollistaa kuvioiden muodostamisen asentajan haluamalla tavalla. Kun paneelit kiinnittää toisiinsa liittimellä, on se vain näennäinen fyysinen sidos. Liittimen varassa näitä ei kannata esim. nostella tai siirtää, koska liittimet taipuvat helposti.

Alemmassa kuvassa keskellä näkyvä johdoton osa on nk. Rhytm-lisäosa. Lisäosan sisällä on mikrofoni, jonka avulla paneeli reagoi ääniin kuten musiikin toistamiseen. Lisäosassa on myös 3.5mm ulkoisen laitteen liitin, jonka pitäisi mahdollistaa sisäistä mikrofonia tarkempi toiminta. Vasemmanpuoleinen johdollinen kappale on se mihin virrat seinästä tulee ja joka toimii paneelin käskyttäjänä sille annetuille komennoille.

Kotona huomasin, että paketista puuttui palojen originaalit kiinnitysteipit. Varaston uumenista löytyi kuitenkin kaksipuolesta ohutta teippiä, joten varsinaista ongelmaa ei päässyt syntymään. Suunnitelmissa olikin kiinnittää paneelit aluksi kaksipuoleisella teipillä seinälle ja sitten laittaa kunnon kiinnitys vielä ruuveilla perään. Tätä varten kävin Thingiversestä etsimässä Nanoleaf-kiinnikkeitä ja löysinkin loistavat 3d-mallit tulostettavaksi. Mikäli näille tarvetta, niin löytyvät Thingiversestä tämän linkin takaa.

Ennen kuin paneeleja ryhtyy muuten asentelemaan kiinteästi seinälle, kannattaa kokeilla, että paneelit varmasti toimivat. Ei muuta kuin paneelit liittimillä toisiinsa kiinni ja virtalähde seinään. Wau, ja sehän toimii!!

Asentamaan

Nyt olisi vuorossa itse asentaminen. Kohteena oli siis ruokailutilan katto, joka ruokailutilan katon muodosta johtuen johtaa siihen, että paneelit asennetaan kattoon ..mutta kuitenkin seinäsuuntaisesti. 🙂 Kuviokin oli jo tiedossa. Ei mitään Nanoleaf-mainoskuvan kaltaista yhdeksän palan koukeroa, vaan täysin suoraa yhtenäistä kuviota lähdettiin tavoittelemaan.

Eipä muuta kuin teippirulla hyppysiin ja originaalin kiinnitystavan mukaisesti teipinpala jokaiseen paneelin sakaraan.

Olin merkannut seinälle viivan, jonka mukaan lähdin asentamaan kuviota pala kerrallaan. Suorassa kuviossa oleellista tietenkin on, että koko rivi istuu täysin suorassa ja paikallaan. Pieni jännitysmomentti oli siis juuri siinä, että kuinka vinoon onnistun tämän asentamaan? Tästä syystä teipit olivat kyllä välttämättömät ja mahdollistivat palojen mallailun suoraan. Paneelien ollessa kevyitä, pysyivät ne ainakin niin kauan seinällä pelkän teipin varassa, että sain laitettua kunnon kiinnikkeet palojen alaosaan kiinni. Kun ruuvikiinnitys oli puoliksi tehtynä (toistaiseksi vain kuvion alalaidassa tukena) ei ollut enää pelkoa, että palat tippuisivat kesken asennuksen pois. Sitten vain yksitellen teipit paloihin kiinni, palat yksitellen seinään ja vielä mahdollisimman suoraan kiinni, liittimet oikeissa sloteissaan per pala, ja sitten lopuksi ruuveilla kiinnikkeet kiinni.

Siinä se asennus hiljalleen valmistuikin ja koko rivi tuli apuviivan mukaisesti suoraksi riviksi seinälle. Laitoin vielä loput kiinnikkeet kuvion yläpuolelle ruuveilla kiinni ja viimeistelin johdot seinälle. Virtalähteen johdon pituuden osalta kävikin sitten melko hyvä tuuri, sillä johto riitti juuri sopivasti pistokkeeseen. Ei jäänyt meinaan senttiäkään ylimääräistä. Tämä tosiaan kannattaa etukäteen varmistaa, eikä sitten lopussa yllättyä positiivisesti.. tai negatiivisesti.

Pistoke seinään kiinni ja… wauuuuuuuuuuuuuuuuuu…..

Nanoleaf-applikaatio

Ohjeiden mukaisesti jollekin päätelaitteelle pitää asentaa Nanoleaf-applikaatio, jonka jälkeen Aurora voidaan sitä käyttäen konfiguroida kuntoon. Kun oma laitteeni oli asiakaspalautus, päätin tehdä ”Hard resetin” heti alkuun.

Tämä tapahtuu ottamalla pistoke pois seinästä, sitten pitämällä ”Effect” ja ”Power” -nappeja laitteen keskusyksikössä pohjassa samalla kun pistoke laitetaan takaisin seinään. Kun keskusyksikön valot alkavat vilkkumaan nopeasti, pitää napit päästää ja odotella, että laite resetoituu. Lopuksi keskusyksikön merkkivalo syttyy ja paneelien ryhtyvät toistamaan eri värejä rauhalliseen tahtiin.

Asensin seuraavaksi Nanoleaf-applikaation, ja lähdin seuraamaan paritusohjeita. Aluksi ”Add device” ja sitten valitsin ”Light Panels”. Parituksen aloittamiseksi klikataan ”Start Pairing”.

Nanoleaf Aurora on wifi-laite, joka vaatii 2.4Ghz verkon toimiakseen. Mikäli kotona on vain 5Ghz-taajuusalueen langaton verkko, ei laitetta pysty käyttämään. Seuraavaksi ruutuun pamahtikin tähän liittyen tarkempaa ohjetta, joista kakkosvaihe aiheutti hieman pohtimista. Kotona on Google Mesh -verkko. Päätelaitteet ovat sekaisin 2.4Ghz:n ja 5Ghz:n verkoissa samassa meshissa. Nyt sitten päätelaitteen pitäisikin olla 2.4Ghz taajuudella kuten Nanoleafin, että asennus onnistuisi. Google Meshissa päätelaitteita ei voi pakottaa tietylle taajuusalueelle, vaan laitteet neuvottelevat itsenäisesti taajuusalueen ja tukiasemankin. Oma puhelimeni on tietenkin 5Ghz:n taajuusalueella ja aloin ihmeissäni etsimään ohjeita, että millä voin pakottaa puhelimen alemmalle taajuusalueelle.

Yritin epätoivoisesti löytää laitetta, mutta tuloksetta. Lopulta menetin hermoni ja sinnikkäästi kokeilin vielä muutaman kerran parittamista ”vittumitäpaskaa” -kitinällä höystettynä ja koskematta taajuusalueeseen. Ihmeekseni yhtäkkiä totesin, että Nanoleaf Aurora löytyikin ja parittaminen onnistui (”Nanoleaf Dining Room”). Nyt en ole siis aivan varma, että onko päätelaitteen oltava samalla taajuusalueella Nanoleafin kanssa kun konfigurointi tehdään. Vahva veikkaukseni kuitenkin on, että ei tarvitse olla.

Nanoleaf-applikaatio vaikuttaa kieltämättä hieman kököltä. Mikä ihme siinä on, että tuote lentäisi mutta applikaatio jätetään puolivillaiseksi. Heikon applikaation tunnistaa mm. siitä, että toimintalogiikka ontuu ja esim. vaikkapa tekstikenttien avaaminen onnistuu vain tekstikentän tietystä kohtaa klikkaamalla. Myös aikatauluasetusten tekeminen jättää hieman kylmäksi. Sovelluksessa ei ole mahdollista määritellä aloitus- ja lopetusaikoja samaan ajastimeen, vaan kumpikin vaatii omansa. Lisäksi nykypäivänä voisi olettaa, että valoihin liittyy vahvasti sunrise- ja sunset -pohjaiset ajastimet. Nanoleafista ei sellaista löydy…huoh…

Muutoin applikaatio toki hoitaa hommansa. Valot saa päälle/pois päältä ja valojen värejä saa vaihdettua. Oletuksena käytettävissä on n. parikymmentä scenea. Scenet ovat ohjelmoituja valotoimintoja, joissa osa tai halutessaan kaikki paneelit vaihtavat värejä ohjelmoidun scenen mukaisesti. Uusia sceneja saa asennettua myös lisää ”Discover”-sivun alta. Scenet ovat kyllä todella upeita ja Nanoleafin väritoistomahdollisuudet pääsevät kunnolla esille, kun sceneja selailee läpi. Ja kyllähän ajastimetkin siis toimivat, mutta hämmästyttävän typerästi. Tästä syystä huomioni kiinnittyi ”Explore”-sivun alla näkyvään Goolge Home -integraatioon. Voisiko Googlen avulla saada jotain hienompaa aikaiseksi? Entäpä mahdollinen kytkös SmartThingsiin… tai Hueen…

Integraation mahdollisuudet

..ovat olemassa, mutta kohdallani hieman heikot. Aloitetaan siitä, että mitään Hue-kytköstä Nanoleafilla ei ole. Vaihtoehtoina minulla on oikeastaan tukeutua Googleen ja mahdollisesti SmartThingsiin ja sitä kautta mm. webCoREen. Kävin siis heti SmartThingsin kimppuun ja totesin, että Nanoleaf on mahdollista parittaa SmartThingsin kanssa, mutta hallintamahdollisuudet ovat todella huonot. Laitteen saa käskytettyä SmartThingsista päälle ja pois päältä, väriä saa vaihdettua, mutta laitteen status (on – off) ei ui kovinkaan reaaliaikaisesti SmartThingsille. Tämä ei kuitenkaan estä yksinkertaisten webCoRE-pistoneiden luomista, joten määrittelin ruokailutilan Hue-katkaisimeen Nanoleafin päälle- ja pois päältä -kytkennän. Pistonin asetuksissa pitää muistaa valita Task Cancellation Policyyn ”Never cancel tasks”, jotta laitteen virheelliset tilatiedot eivät estä komennon lähettämistä webCoREsta Nanoleafille. Suurin puute kuitenkin SmartThings-integraatiossa on scenen vaihtamisen puute. Näitä ei yksinkertaisesti kykene SmartThingista komentamaan laitteelle..joten ..huoh jälleen kerran.

Pieni seikkailu SmartThings-communityssa tosin paljasti, että sceneja saa rajallisen määrän käyttöön asentamalla käyttäjäyhteisön luoman Nanoleaf ST-applikaation. En tähän kuitenkaan halua lähteä, koska viime aikoina olen juuri pyrkinyt hankkiutumaan eroon kaikista vähänkin epävirallisista SmartThingsin Smartappeista ja Device Handlereista. Perimmäinen syy tähän on ensi vuoden aikana todennäköisesti tapahtuva Groovy IDE:n alasajo, joka tulee johtamaan monen nk. ”epävirallisen” tekeleen toimimattomuuteen..

..mutta takaisin asiaan. Google Homea tutkiessani huomasin, että kun Nanoleaf paritetaan Googlen kanssa, niin laitteen statustietojen lisäksi myös scenet siirtyvät Google Homen käyttöön. Jos Nanoleaf-applikaatiossa on haettu Discover-sivulta uusia sceneja Nanoleafin käyttöön, niin kaikki nämä + originaalit scenet ovat tällöin Google kautta automatisoitavissa ja käytettävissä. Tämä mahdollistaa Nanoleaf-valojen ajastamisen Google Homessa, mutta antaa lisäksi käyttäjälle mahdollisuuden puhekomentaa Nanoleafia.

Päätin tehdä jokaisella viikonpäivälle oman scene-ajastuksen, koska…no miksei?! Google Homeen lisätään rutiini, jonka nimeksi määritellään puhekomento esim. ”Turn Nanoleaf Flames on”. Kun Googlelle sanoo em. komennon, se käynnistää Nanoleafin Flames-scenen. Rutiiniin on mahdollisuus lisätä myös ajastin, jonka määrittelin mm. Flames-scenen osalta sunnuntaille klo 16.30. Vaihtelun vuoksi määrittelin käynnistymään tosiaan jokaiselle viikonpäivälle eri scenen. Yhteensä siis 7 uutta rutiinia Google Homeen, ja tämän lisäksi luodaan vielä yksi uusi rutiini, joka sammuttaa Nanoleafin joka päivä klo 21.00. Tarkkasilmäiset huomaavat, että eipä Google Homekaan tue sunset- ja sunrise -pohjaista ajastusta. Tämä olisi scenen käynnistäville rutiineille (sunset) todella tarpeellinen, mutta näillä toistaiseksi mennään.

Loppusanat

Nanoleaf Aurora on upean näköinen tuote, jonka arvosanasta huono applikaatiototeutus vie pari numeroa pois. Ruokailutilan yleisvalona tämä ensinnäkin ajaa yllättävänkin nätisti asiansa ja lisähöysteenä voi sitten meikäläisen mallin mukaan ajastaa sceneja käyttöön. Ruokailutilassa valkoisen valon lämmin sävy tuntuu melko sopivalta. Tarvittaessa valoa voidaan ”kylmentää” hieman riippuen mitä ruokailutilassa tehdään. Scenet ovat ehdottomasti Nanoleafin ”suola”. Ilman sceneja ei yksittäisiä staattisia värejä tulisi varmaan juurikaan käytettyä. Heti kun paneeleissa on elämää, muuttuu ruokailutilakin pykälää mielenkiintoisemmaksi paikaksi.

Pelkästään Nanoleafin applikaatioon tukeutuen en tätä varmaankaan suotuisi käyttämään. Hyvä, mutta melko minimaalinen hyöty saadaan SmartThingsin kautta. SmartThings mahdollistaa Nanoleafin hallinnan Hue-katkaisinta käyttäen. Tämän lisäksi olen määritellyt mm. ovikellon soidessa Nanoleafin välkkymään hetken aikaa. Scenejen osalta suurin hyöty tulee Google Homesta, joka hoitaa ajastukset luotettavasti.

Olen toistaiseksi tyytyväinen Nanoleafiin, mutta rehellisyyden nimissä täytyy vielä hakea lisää käyttökokemuksia, jotta voi todeta miten tämä pitkällä tähtäimellä aidosti toimii. Netistä löysin paljon hyviä kommentteja, mutta myös huonojakin. Täytyy erityisesti seurata, että pysyykö Nanoleaf langattomassa verkossa, sillä useammassakin eri keskustelussa käyttäjät raportoivat yhteysongelmista. Palailen tästäkin jossain kohtaa kun olen hieman viisaampi.

Vieritä ylös