Aloitin taannoin keittiön välitilan valaistuksen uusimisen. Asennettavana oli kolme Hue lightstrippiä, joista yhden onnistuin jo hieman aikaisemmin asentamaan. Voit lukea kyseisestä operaatiosta täältä (part 1).
Keittiössä oli kuitenkin vielä ne kaksi nk. välitilaa jäljellä, joten oli aika vetää työhanskat käteen ja ryhtyä hommiin.
90-luku ja loisteputkivalaisimet
Asennusta aloittaessani katseeni kiinnittyi jälleen kerran 90-luvun laatikkomaisiin loisteputkivalaisin/pistorasia-yhdistelmiin, joita keittiön välitilassa oli neljä kappaletta. Valko-kellertävät pelti/muovilaatikot alkoivat siinä määrin häiritsemään toimitusta, että hyppäsin autoon ja lähdin nilkka ojossa rautakauppaan.
Olin jo aiemmin pohtinut, että tarvittaessa tilalle tulisi kulmapistorasioita, mikäli välitilan valaistus hoituu kokonaisuudessaan Hue-valoilla. Hyökkäsin ohi pientarvikehyllyn kohti sähköosastoa, josta käteeni tarttui neljä kappaletta kulmapistorasioita 19,9€/kpl. Rasiat olivat maadoitettuja kolmiosaisia, joka nykytilanteeseen verrattuna kasvattaisi pistokemäärää yhdellä per rasia. Maksuhommat pois ja kotiin asentelemaan.
Ohessa näkyy välitilassa oleva nykyinen valaisin/pistorasia-yhdistelmä. Tilalle löytyi Opalin kulmapistorasiat.
Sähköhommissa menikin sitten huomattavasti enemmän aikaa, kuin olin alun perin ajatellut. Keittiössä kolme valaisinta oli ketjutettu peräkkäin ja liikkumavaraa ei asennuskaapelin pituuden takia juurikaan ollut. Kun vanhat valaisimet vihdoin lähtivät irti, paljastui alta välitilan laattoihin tehtyjä kaapelin läpivientireikiä.
Mikä kuitenkin ihmeellisintä, löysin varaston kätköistä tismalleen samoja välitilan laattoja. Kiitos siis edellisten asukkaiden, jotka olivat jemmanneet ehkäpä juuri tätä tilannetta varten laattoja. Irrotin huonot laatat pois ja laitoin tilalle ”uudet” (from 90’s). Uudet läpiviennit porasin sitten uusien pistorasioiden asennuspaikoille. Vain yhden ketjutuksen jouduin poistamaan ja korvaamaan 15cm pidemmällä asennuskaapelilla. Lopputuloksena yhteensä neljä kappaletta valaisin/pistorasia-yhdistelmiä poistettiin, rikkoutuneet laatat korjattiin ja saumattiin, minimaalisia sähkövetoja tehtiin ja lopuksi kulmapistorasiat asennettiin nätisti paikalleen.
Nyt oli vihdoin aika siirtyä Hue-valojen asennukseen..huh..
Mieti, mieti, mieti ja sitten vasta toimi
Toisen lightstripin asennuksessa ei juurikaan ihmeellisyyksiä ollut. Kyseessä oli saarekepätkän valaiseminen, jossa tärkeintä oli keskittyä sähköjohdon nättiin jemmaamiseen ja lightstripin asentamiseen keskelle asennuskohteen hyllytason pintaa. Kannattaa muuten huomioida, että näkyvissä ja pitkissä vedoissa led-nauhan mutkittelun huomaa helposti. Kannattaa merkata asennuspolku lyijykynällä etukäteen, jotta nauha asentuu asennuskohteen muihin suoriin linjoihin nähden saman suuntaisesti. Eikä varmaan turhaa ole mainita, että kun pätkä kerrallaan kiinnittää ja käy välillä pidemmältä katsomassa asennusjälkeä, niin mutkittelun huomaa hyvinkin helposti.
Sitten vihdoin viimeisen lightstripin kimppuun. Tämä olisi asennuskohteista lopulta kaikista kriittisin, koska kyseinen välitila on keittiön työtasoista yleensä suosituin. Tässä on vieressä heti liesi, aterinlaatikot, tiskipöytä, astiakaappi yms. Ehdottomasti eniten liikennettä arkikäytössä juuri tällä alueella. Lightstripin mitta on 2m, joten oleellista oli mitata 2m suora väylä asennusta varten. Riittävän kauan kuin ylimääräistä muovista johtokoteloa asennuspaikassa mallailin, niin tuli riittävä ymmärrys siitä mihin kohtaan nauha tulisi kiinnittää.
Tässä kohtaa vihdoin myös ymmärsin, että asennuskohteessa on kaksi todellista ongelmaa, jotka pitää kyetä jotenkin taklaamaan. Jokseenkin huvittavaa ja jopa noloa, että en näitä ollut tohkeissani aiemmin ajatellut. Ensimmäinen ongelma on astiankuivauskaappi. Nauha tulisi kulkemaan kuivauskaapin alta, josta astioiden vedet valuvat suoraan alaspäin tiskipöydälle. Katselin pöydällä olevaa muovista johtokoteloa ja huomasin, että lightstrip mahtuu leveydeltään ja pituudeltaan täydellisesti johtolistaan. Lightstripin leveys on 14mm ja pituus 2m, johtokotelo oli juuri tuon mittainen. Tässäkö ratkaisu potentiaaliseen vesiongelmaan?
Toinen ongelma olikin sitten hieman isompi. Lightstrip tulisi ylittämään liesitason. Voi pyhä jysäys miten puusilmä ja tyhmä ihminen voi olla. Tässä kohtaa olin heittämässä jo työhanskoja nurkkaan, mutta pienen tsemppikiroilun jälkeen aloin tarkemmin pohtimaan tilannetta. Liedestä nousee ylös rasvaa, tämä ei ole nauhalle hyvä juttu. Huuvan ritilä kuitenkin imee rasvapilven melko tehokkaasti suodattimeen. Entäpä kuumuus sitten? Liedellä paistettaessa huuvan ritilä ei itsessään ole kuitenkaan kuuma, saati lämmin, tästä päätellen huuvan ritilän tasolla ei olisi lämpöongelmia. Entäpä sitten vesihöyry? Tämä saattaisi olla se isoin ongelma lightstrippiä ajatellen. Suoraa vesihöyryä tai rasvaa valo tuskin kestäisi.
Nyt oli selkeää, että em. ongelmia takia valonauha tulisi kuljettaa kotelossa jos sen pätkimättä haluaa välitilaan asentaa. Koteloinnilla taklattaisiin ainakin suurin osa ongelmista, mutta taklattaisiinko kaikki? Tosiaan Huen valonauhaa voisi saksia liitoskohdista pienemmäksi, mutta tämä olisi tarkoittanut sitä, että kohteesta puolet olisi jäänyt valaisematta ja toiselle puolelle olisi pitänyt ostaa uusi lightstrip (ja pätkiä lopulta sekin). Muovinen valkoinen kannellinen johtokotelo ei ollutkaan tässä kohtaa enää vaihtoehto, sillä luontaisesti jos valon päälle laittaa valkoisen kannen, valo mystisesti katoaa :O
Kotelon haku ja asennuksen viimeistely
Googlettelun jälkeen löysin Nummelasta yrityksen nimeltä Valotehdas. Tuotelistalta löytyi pinta-asennettavia alumiinilistoja kirkkaalla kannella (= diffuusori). Tarvitsemani listan piti olla vähintään 14mm leveä, kannen piti olla kirkas ja listan profiilin mahdollisimman matala. Ei muuta kuin verkkokauppaan ostoksille ja seuraavana arkipäivänä tuotteet saikin jo noutaa. Mukaan tarttui vielä 4kpl kiinnitys-klipsejä listalle.
Asennus klipsien kanssa oli melko mutkatonta, mitä nyt suoran linjan löytäminen klipseille oli osittain haastavaa. Lopulta kuitenkin klipsit oli ruuvattu asennuskohteeseen kiinni, lightstrip kiinnitetty alumiinilistan sisään, kirkas diffuusori asennettu päälle, ja koko lista kiinnitetty klipseihin. Sähköt otin juuri asentamastani kulmapistorasiasta, jonka viereen tein vielä johtolistasta lightstripin pitkälle johdolle piilopaikan.
Nyt on sitten astiankuivauskaapin ja kotelon yhteen toimivuus voitu todentaa. Jos astiakaapista vettä sattuu listan päälle valumaan, se ei pääse listan sisään vaan vierii listalta pois kuin vesi joutsenen selästä. Lieden vaikutuksesta listaan en vielä osaa sanoa mitään. Parit jauhelihan paistot olen tehnyt, ja vielä en tiedä tuottaako höyry tai rasva lightstripille millaisia haasteita. Kumpikaan em. ei kuitenkaan pääse suoraan lightstripiin käsiksi, joten suojassa tämän perusteella tuntuisi olevan. Kondensoitunut vesi voi olla sitten toinen juttu. Oleellista oli myös se, että huuvan rasvasuodatin lähtee normaaliin tapaan irti. Lista ei ole tiellä, joten tämä toimii hyvin. Lupaan raportoida käytännön käyttökokemuksia hieman myöhemmin.
Ja nyt lopuksi, kuvia.
