Tietoliikenneverkkoa sähköverkossa
Joku fiksu kaveri joskus meni ja keksi, että sähkökaapeleissa sähkön lisäksi voi kuljettaa myös muuta tavaraa. Tätä kutsutaan nykyään uudehkolla termillä ”datasähkö”, mutta siirtotekniikka itsessään on jo vuosikymmeniä vanhaa. Kaupan hyllyltä voi löytää useammankin eri valmistajan datasähkö-tuotteita, mutta tällä kertaa käsittelemme TP-Linkin mallia nimeltä TL-WPA4220KIT.
TP-Link TL-WPA4220KIT
Pakkaus sisältää yhden kappaleen TL-WPA4220 AV500 Powerline Extender WLAN-verkkosovittimia (isompi laite), sekä yhden TL-PA4010 AV500-verkkosovittimen (pienempi laite). Lisäksi pakettiin kuuluu pakollinen manuaali, joka on ensinnäkin niin surkea, ettei asennus suurella todennäköisyydellä tule ikinä suoraan ohjeiden mukaan onnistumaan. Huonon manuaalin lisäksi paketista löytyy kaksi RJ45-kaapelia laitteiden verkkoyhteyden liittämistä varten.
Isommassa laitteessa on kaksi 100Mbit RJ45-porttia. Pienemmässä laitteessa yksi 100Mbit RJ45-portti. Ohessa tuetut standardit ja protokollat:
- Standardit ja protokollat: HomePlug AV, IEEE802.3, IEEE802.3u, IEEE802.11b/g/n
- Salaus: 128-bit AES Encryption, WLAN: WEP, WPA/WPA2, WPA-PSK/WPA2-PSK Encryption
Mihin pyritään?
Ideana on muodostaa sähköverkon läpi yhteys pienemmästä laitteesta isompaan laitteeseen, jossa isompi laite lopulta jakaa verkkoyhteyttä langattoman verkkonsa kautta kodin päätelaitteille. Mikäli TP-Linkin laitteessa on siis sama SSID-tunnus ja salasana kuin kodin nykyisessä langattomassa verkossa, niin TP-Linkin laite kykenee venyttämään kodin nykyisen langattoman ja langallisen verkon sähköverkkoa apuna käyttäen halutulle alueelle.
Käyttöönoton aloittaminen
Käyttöönotto alkaa siitä, että pienempi laite kytketään sähköpistorasiaan kiinni ja tämän jälkeen RJ45-kaapelilla kiinni kodin verkkoyhteyttä jakavaan wlan-tukiasemaan. Tämän jälkeen otetaan isompi laite hyppysiin, joka kytketään kodin wlan-tukiaseman lähistöllä olevaan sähköpistorasiaan.
Kun laitteet ovat käynnistyneet (n.20sek), tulisi seuraavaksi painaa isomman laitteen ”wifi clone” painiketta ja tämän jälkeen wlan-tukiseman WPS-painiketta. Tässä kohtaa pitäisi tapahtua nk. taikuutta ja kodin nykyinen SSID-verkko olisi pitänyt kopioitua asetuksineen ja salasanoineen TP-Linkin laitteeseen. Koska elämä on nyt niin ihanaa ja ruusuista, voit ottaa laitteen irti seinästä ja kiikuttaa sen toiselle puolelle asuntoa pistorasiaan kiinni.
Tässä kohtaa kaikki halaavat toisiaan ja maailman murheet on selätetty. Nälänhätä ja sodat loppuivat, ja tästä voimme kiittää TP-Linkin mullistavaa laitetta. Kodin wlan-verkko kopioitui fantastisesti uusille TP-Linkin laitteille ja kodin langaton verkko on tavoitettavissa sieltä mistä se ei aiemmin ollut. Elämä on kaiken kaikkiaan ihanaa. Ai että, ai että totta tosiaan..
Tässä kohtaa palataankin siihen vaiheeseen, jossa painettiin tukiaseman WPS-painiketta. Usein tässä vaiheessa todetaan: ”Mitä ihmettä, eihän tämä paska näytä toimivan”. Yritetään kymmenen kertaa uudelleen, mutta toivottua tulosta ei synny. Tässä kohtaa herää toki kysymys, että olisikohan kodin wlan-tukiaseman WPS-ominaisuus jotenkin viallinen. Annan vinkin, jätä wlan-tukiasemasi rauhaan. Se on toiminut tähän päivään asti ihan hyvin, älä siis ryhdy säätämään tukiaseman asetuksia juuri ilmenneiden ongelmien takia.
Seuraavaksi siirrytäänkin Googleen tutkimaan, mitä laitteiden käyttöönotosta sanotaan. Okei, muutama linkki pointtaa Internetin eri foorumeille, missä ihmiset purkavat tuntemuksiaan laitteiden kummallisesta toiminnasta ja käyttöönoton haastavuudesta. Lopulta löytyi TP-Linkin virallinen ohjeistusvideo Youtubesta, jossa onkin yllätys yllätys täysin erilainen käyttöönotto-ohje kuin paketin mukana tullut. Tällä kertaa laitteiden käyttöönotto tulisikin aloittaa laitteiden PAIR-painiketta painamalla. Tehdäänpä seuraavaksi niin.
Käyttöönoton aloittaminen part 2
Paina ensiksi pienen laitteet PAIR-painiketta yhden sekunnin ajan. Paina tämän jälkeen isomman laitteen PAIR-painiketta yhden sekunnin ajan, mutta muista tehdä painallus 2 minuutin sisällä ensimmäisen laitteen PAIR-painikkeen painalluksesta. Ja lisähuomiona, tuosta viimeisestä painalluksesta alkava paritusprosessi voi kestää 2min. Se voi toki myös kestää 5 minuuttia tai voi olla, että se ei ikinä onnistukaan. Jos jotain viitteitä paritusprosessin onnistumisesta haluaisi nähdä, niin molempien laitteiden kaksi ylintä valoa pitäisi vilkkua epäsäännöllisen säännöllisesti kun paritus on suoritettu oikein.
Kun laitteet vihdoin paritettu keskenään (voi tosiaan ottaa useamman kerran yrittää), niin seuraavaksi kannattaakin tietokoneelle (Windows tai Mac) hakea TP-Linkin sivuilta TP-Link tpPLC Utility -ohjelmisto. Softan asennuksen jälkeen pitäisi kyseisellä tietokoneella yhdistäytyä TP-Linkin jakamaan SSID-verkkoon. Tässä kohtaa kannattaa siis toivoa, että aiemmin tehdyt WPS-näppäilyt eivät ole sotkeneet laitteen oletuksena jakamaa omaa SSID:tä. Jos TP-Linkiin viittaavaa SSID:tä ei kannettavan wlan-verkon alueelta löydy, suosittelen resetoimaan sovittimet hetimmiten. Resetointinappula löytyy laitteen sivusta ja sitä pitää painaa esim. klemmarin päällä 10 sekuntia putkeen. Kun resetointi tehty, niin parita laitteet uudelleen keskenään.
Mikäli nyt löydät TP-Linkin jakaman SSID:n, voit yhdistää tietokoneesi langattomaan verkkoon. Ai mutta hitto vie, tarvitaan salasanaa, joka on laitteen tarrassa. Ei muuta kuin laite pois seinästä ja tarrasta puhelimella kuva. Laite takaisin kiinni seinään, odotan 20sek, yhdistä SSID:seen, ja nyt pääseekin jo salasanaa naputtelemaan.
Ennen kuin huomaatkaan, olet sujahtanut TP-Linkin maagiseen ja jopa epätodellisen tuntuiseen wlan-verkkoon. Voi että, kun on ihanaa. Nyt sitten TP-Linkin softa tietokoneella käyntiin. Jos kaikki palaset ovat kohdillaan, pitäisi ohjelman etusivulle pamahtaa molemmat seinässä olevat TP-Linkin laitteet. Toinen ja hieman yleisempi vaihtoehto on, että ohjelman etusivulla on ilmoitus ”No device connected”. Ohjelman uudelleenkäynnistäminen saattaa auttaa asiaa. Joskus voi myös auttaa se, että katkaiset yhteyden wlan-verkkoon ja yhdistä tämän jälkeen uudelleen. Kolmas ja yleisin vaihtoehto on se, että resetoit TP-Linkin laitteet uudelleen ja aloitat alusta.
Laitteiden konfigurointi
Kun jossakin vaiheessa laitteet ilmestyvät ohjelman etusivulle, on aito mahdollisuus päästä konfiguroimaan kodin langattoman verkon asetuksia laitteisiin. Tässä kohtaa tilanne pitää olla se, että laitteet ovat paritettuja keskenään ja ohjelmisto kykenee löytämään molemmat laitteet. Valitsemalla halutun laitteen kohdalta ”Settings” -painikkeen, voi klikata laitteen konfiguraatiolinkkiä, joka lopulta aukeaa selaimessa. Laitteen oletuskäyttäjätunnus on ”admin”, ja salasana ”admin”. (huom. pienillä kirjaimilla) Klikkaa etusivun valikosta ”Network”.
Määrittele seuraavaksi IP Address -kohtaan kodin lähiverkon IP-osoiteavaruuteen sopiva vapaa IP-osoite, paina lopuksi ”Save”. ÄLÄ KUITENKAAN KÄYNNISTÄ LAITETTA VIELÄ UUDELLEEN!
Siirry seuraavaksi Wireless Settings -valikkoon ja kirjoita SSID-kenttään kodin nykyisen wlan-verkon SSID-tunnus. Channel, Mode ja Channel Width -kohtiin ei pääsääntöisesti ole tarvetta kajota. Varmista lopuksi, että molemmissa sivun valintaruuduissa on täpät. Paina lopuksi ”Save”, mutta ÄLÄ KÄYNNISTÄ LAITETTA VIELÄ UUDELLEEN!
Seuraavaksi siirrytään Wireless Security -asetuksiin. Riippuen kodin nykyisen wlan-verkon salausasetuksista, määrittele käytössä oleva salaus-standardi salasanoineen. Paina lopuksi ”Save”.
Nyt laite voidaan käynnistää vihdoin uudelleen, siirry ”System tools” -valikkoon ja valitse ”Reboot”.
Uudelleenkäynnistys kestää n. 40sekuntia. Konfiguroit juuri isomman laitteen asetukset kuntoon. Jos kaikki meni oikein, niin kotisi wlan-verkko laajentui myös sinne alueelle, minne isompi laite on asennettu. Laitteen käyttöliittymään pääsee kiinni lähiverkosta kirjoittamalla selaimeen osoitteen http://lähiverkon-ip-osoite-jonka-itse-määrittelit.
Viimeistely
TP-Linkin tämän mallin datasähkölaitteita voi asentaa max. 8kpl samaan verkkoon. Asennusprosessi on jokaiselle laitteelle sama. Aluksi paritetaan iso laite pienen laitteen kanssa, ja sitten konfiguroidaan wlan-asetukset isoon laitteeseen. Voit lopuksi vielä tarkastaa, että TP-Linkin laitteet keskustelevat omassa datasähköverkossa keskenään siirtymällä ”Powerline”-valikkoon, ja valitsemalla ”Station settings”.
Loppusanat
TP-Link laitteet tuottavat hieman ristiriitaisia tuntemuksia. Asennus on yksi ärsyttävimmistä, mitä ikinä olen joutunut tekemään. Tilannetta ei yhtään helpota se, että laitteille löytyy valehtelematta useampia virallisia käyttöönotto-ohjeita, jotka kuitenkin eroavat keskenään. Käyttöönottoprosessi on siis sekava ja kummallinen, joka toki helpottuu sen myötä, kun laitteisiin kertaalleen joutuu sekaantumaan.
Käytössä TP-Linkin datasähkösovittimet ovat kuitenkin melko toimivia. Kodin lähiverkkoa en näille laitteille missään nimessä perustaisi, sillä laitteiden lisäksi verkon toimivuuteen vaikuttaa kodin sähköverkon kunto ja toiminta. Mikäli pienempi laite on sähköverkossa eri vaiheen takana kuin isompi laite, ei bitti suostu kulkemaan. Sähköverkon kunto, kaapelin paksuus ja pituus vaikuttaa myös siihen kuinka paljon dataa kyetään sähköverkossa kuljettamaan.
Käytän yhä edelleen TP-Linkin laitteita toissijaisena verkkoyhteyden tuottajana kodissamme. TP-Linkin laitteet venyttävät kodin verkon autotalliin ja pannuhuoneeseen, joista jälkimmäisessä tilassa verkkoyhteyttä RJ45-portilla tarvitsee erityisesti Ouman-lämmönsäädin. Ouman ei omassa käytössäni juurikaan välitä verkkoyhteyden nopeudesta tai pienten katkojen määrästä. Oumanin osalta riittää, että laitteeseen saa selaimella yhteyden ja hälytyksiä tai muita statustietoja pääsee tarvittaessa katsomaan. Kodin Internetistä riippuvaa muuta älykotijärjestelmää ei TP-Linkin laitteiden perustaksi kuitenkaan voi määritellä, sillä pienetkin yhteyskatkot aiheuttavat ylimääräisiä virheilmoituksia ja tuottavat päänvaivaa järjestelmän toimivuudelle.
Suosittelenko?
En voi tuotetta kyllä suositella, ellei vastaavaa pakettia satu löytämään 20€ hintaan. Täyttä hintaa 59,90€ (vuonna 2019) en näistä missään nimessä maksaisi. Lisäksi asentajalla pitää olla rutkasti asennusintoa ja ehkä pari(kymmentä) asennusoluttakin.