Nyt on vuorossa Segway Navimow -leikkurin käyttöönotto. Edeltävässä artikkelissa ehdittiin jo tekemään valmistelevia töitä käyttöönottoa ajatellen asentamalla antenni talon katolle ja pohtimalla telakan potentiaalista lokaatiota. Nyt valmisteluista tosihommiin!
Telakan sijainnilla on merkitystä
Aloitetaan käyttöönotto määrittelemällä telakalle hyvä paikka. Telakan sijainnin suunnittelua ei kannata Navimowin osalta tehdä kovin köykäisesti, sillä telakka tulisi sijaita mahdollisimman optimaalisella paikalla koko leikkuualueeseen/leikkuualueisiin nähden. Muistutan tähän vielä pari faktaa vaatimuksista:
- Robotilla ei tarvitse olla suoraan näköyhteyttä telakkaan, mutta mitä enemmän ne toisiaan näkevät, niin sitä parempi.
- Robotin ei tarvitse nähdä suoraan GNSS-antenniin.
- Robotin tulee nähdä avotaivas (satelliitit) enimmäkseen mahdollisimman hyvin.
- Telakan tulee nähdä eteen ja sivuille mahdollisimman hyvin, mutta leikkurin ja telakan välinen yhteysmuoto läpäisee myös näköesteitä.
- Telakka ei saa sijaita talon seinän vieressä (>2m), eikä mm. heijastavan seinäpinnan läheisyydessä (esim. kasvihuone).
- GNSS-antennin tulee nähdä avotaivas (satelliitit) esteittä.
- GNSS-antennilla ei ole tarvetta nähdä telakkaa ja näiden välillä pitääkin olla matkaa häiriöiden välttämiseksi (1m riittää).
Tältä pohjalta kun mm. telakan sijainnin kotipihassaan määrittelee, niin silloin ollaan todennäköisesti hyvissä olosuhteissa leikkurin toiminnan kannalta. Listaan samalla potentiaaliset huolenaiheet, joita leikkuria hankkivan kannattaa huomioida:
- Tontilla on paljon puita, jotka estävät näkyvyyden taivaalle
- Telakan asennuspaikan osalta pitää tehdä toimintaa heikentäviä kompromisseja
- Antennille ei kyetä tarjoamaan esteetöntä näkyvyyttä taivaalle
Jos em. asioiden kanssa ei ole haasteita, niin sitten ollaan mahdollisesti selvillä vesillä. Pieni motivaattori lienee myös se, että jos päätät myöhemmin siirtää antennin tai telakan sijaintia, niin tällöin kaikki leikkuualueet joudutaan kartoittamaan uudelleen.
Tavoitteena viherkatos
Oman telakan sijainnin suunnittelin siten, että se täyttää ohjeissa mainitut kriteerit 90%:sti eikä nk. kompromisseja jouduta liioin tekemään. Antenni sijaitsee katolla, joten antennilla on täydellinen näkyvyys satelliitteihin. Antennikaapeli ja virtajohto on viety maaputkea pitkin yli 2m päähän rakennuksen seinästä.
Ainoa asia missä pienen kompromissin tein oli telakan osalta. En halunnut hankkia tälle leikkurille erillistä katosta, vaan tarkoitus olisi muotoilla vielä kesän aikana leikkurille luonnonmukainen viherkatos. Viherkatoksella tarkoitan sitä, että leikkuri sijaitsee pensaiden sisällä ja kesän aikana aion muotoilla oksista katoksen leikkurin päälle. Viherkatoksen pitäisi läpäistä signaalia riittävällä tasolla jo muutenkin, mutta tarkoitus ei ole muutenkaan bunkkeroida leikkuria vaan tehdä katoksesta suhteellisen harva. Ennen viherkatoksen toteuttamista on syytä testata, että telakan sijainti on riittävän hyvä ja ettei leikkuri joudu ympäröivän pensaan takia ongelmiin.
Latausasemasta vielä sen verran, että sen sijainti voi olla joko leikattavalla alueella tai sen ulkopuolella. Tämä antaa suunnittelulle paljon pelivaraa. Kaikki perustuu hyvään kuuluvuuteen ja tarvittaessa Navimow voi matkustaa vaikkapa 10m matkan hiekkapihan läpi leikkuualueella ja ryhtyä siellä sitten hommiin.
Telakan asennus
Tasoitetaan telakan maapohja (telakka ei saa olla rinteessä), jotta telakka olisi täysin suorassa ja tasaisesti leikkurin käytettävissä. Takan pitää olla muutama kymmenen senttiä tilaa ja edessä suositus on 100cm verran. Tämä telakan etupuolen suositus tarvitaan siitä syystä, että telakka pääsee jo hyvissä ajoin suuntaamaan keulan kohti latausasemaa. Mikäli edessä on pieni tila, joutuu leikkuri tekemään korjausliikkeitä ja tällöin telakoitumisen epäonnistuminen on mahdollista.
Telakka kiinnitetään maahan neljällä maaruuvilla ja kuusiokolotyökalukin sisältyi kivasti pakettiin. Samalla laitetaan antennikaapeli, sekä virtakaapeli kierteillä tiukasti kiinni ja lopuksi kytketään virtajohto seinään. Nyt jännittää!
…öö…..hmm…..ei saat….
…telakkaan syttyi punainen staattinen (vilkkumaton) valo. Tämä ei ole hyvä merkki, eihän? Apua, tälle skenaariolle ei löydy edes ohjeesta mainintaa. Ohjeessa kerrotaan, että virtajohdon kytkemisen jälkeen telakka kertoo värillä signaalin statuksen, ei staattista punaista mainittuna..
Olen jo kasvattamassa isohkoa tattia otsaan, kunnes ajattelin viimeisenä oljenkortena lukaista Facebookin Segway Navimow -ryhmän viestejä läpi. Ei kauaakaan mennyt, kun löysin aiheeseen liittyvän keskustelun. Paljastui, että ohjekirjassa on jo jonkin aikaa ollut virhe ja tämä johtaa käyttöönottajaa harhaan. Punainen staattinen valo kertoo, että leikkurin käyttöönottoa ei ole tehty (laitetta ei ole paritettu telakkaan). Toisin sanoen, ohjeissa pitäisi lukea jotenkin näin:
”Kun olet asettanut pistokkeen pistorasiaan, telakkaan syttyy punainen valo. Työnnä seuraavaksi leikkuri telakkaan ja odota hetki. Seuraavan muutaman minuutin aikana leikkuri käynnistyy ja pariutuu automaattisesti telakan kanssa. Onnistuneen parittamisen jälkeen leikkuri latautuu telakassa, kunnes akku on täynnä. Voit seuraavaksi tarkastaa signaalin saatavuuden telakan merkkivalon perusteella.” Ja sitten päästäisiin tuohon ylläolevaan kuvaan..
Telakka on nyt virroissa, leikkuri telakassa ja telakassa palaa vielä vihreä valokin. Tämä kertoo siitä, että yksi suurimmista jännityksen kohteista, eli kuuluvuus on onneksi kunnossa. En tiedä mitä olisin tehnyt, jos telakassa olisi vilkkunut keltainen valo. Olen jo aikaisemminkin todennut, että tällöin ongelma voisi olla telakan tai antennin sijainnissa, jatkokaapelissa, satelliittisaatavuudessa yleisesti tai jossakin muussa. Onneksi kuuluvuus näyttää olevan kerralla kondiksessa.
Applikaation asennus
Telakassa on merkkivalo, mutta niin on leikkurissakin. Jos leikkurin merkkivalo vilkkuu vihreänä tarkoittaa se sitä, että leikkuri latautuu. Minulla leikkuri ehti olla n.15min telakassa kiinni, kunnes merkkivalo muuttui staattiseksi vihreäksi. Tämä tarkoittaa ohjekirjan mukaan sitä, että akku on täysin latautunut.
Tässä kohtaa on hyvä asentaa puhelimeen Segway Navimow -sovellus. Sovellusta tarvitaan oikeastaan kaikkeen mahdolliseen. Ilman sovellusta leikkuria ei pääse käyttöönottamaan, konfiguroimaan, eikä käyttämään. Sovellus on saatavilla niin IOS- kuin Android -käyttöjärjestelmille. Mitään muuta käyttöliittymää ei laitteelle tarjota. Pääsy esim. kotiverkon Windows-läppäriltä ip-osoitetta käyttäen leikkuriin ei ole mahdollista. Lisäksi Navimowin API-rajapintaa ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu, joten haaveet helposta kotiautomaatio-integraatiosta voi ainakin toistaiseksi unohtaa.
Sovelluksen asennus ei ihmeitä vaadi, joten asennuksen jälkeen sovellus vain käyntiin. Ihan aluksi annetaan sovellukselle lupa käyttää Bluetoothia. Bluetooth on se yhteysmuoto, jonka avulla leikkuri ja applikaatio keskustelevat keskenään. Bluetooth-yhteyden kautta tehdään kaikki oleellisimmat konfiguraatiotarpeet, kuten mm. leikkuualueiden määrittämiset.
Navimow H800E -mallissa on lisäksi LTE-yhteys ja WIFI-yhteys. Kun puhelin on liian kaukana leikkurista, muodostetaan yhteys käyttämällä joko LTE-yhteyttä tai WIFI-yhteyttä (huom. H500E:ssa ei LTE-moduulia). LTE:n avulla leikkuri on tavoitettavissa Internetin yli aina silloin kun Internet toimii (eli aina). 🙂 Wifi luontaisesti toimii vain silloin, kun leikkuri on Wifi-verkon kuuluvuusalueella.
Bluetoothin luvittamisen jälkeen applikaatio ilmoittaa, että yhteys leikkuriin on muodostettu ja konfigurointia voi lähteä suorittamaan. Jo tälläkin hetkellä leikkurin kaikkia asetuksia pääsisi käpistelemään ja muuttamaan, mutta luodaan nyt leikkuualueet ensin. Tämä on se vaihe, jota olen itse odottanut kaikista eniten. Miten ihmeessä leikkuualue luodaan ja miten leikkuria pitäisi kyetä ohjaamaan puhelinta käyttäen?!
Leikkuualueen määritteleminen
Leikkuualueen (boundary/zone) lisääminen tapahtuu valitsemalla applikaation valikosta ”Kartan hallinta” ja sen jälkeen ”Muokkaa”. Alla oikeanpuoleisessa kuvassa olen jo karttapohjan itselleni saanut lopullisesti tehtyä ja kun kartoitusprosessin aloittaa, applikaation karttanäkymä on luontaisesti tyhjä. Kartoitus täysin neitseelliseen laitteeseen tai jo olemassa olevaan karttapohjaan on kuitenkin tismalleen samanlainen sisällöltään, joten ei anneta tuon jo olemassa olevan kartan häiritä tunnelmaa.
Muokkaa-painalluksen jälkeen Navimow opastaa käyttäjää tekemään tarvittavat valmistelevat työt. Ensimmäisellä kartoituskerralla sovellus vaatii, että käyttäjä katsoo muutaman minuutin mittaisen opastusvideon kartoitukseen liittyen. Jatkossa opastusvideoita ei enää tarvitse uudelleen onneksi katsoa.
Kun valmistelutyöt ja opastusvideot on hoidettu, kiinnitetään pakkauksessa mukana ollut pahvinen viivain tarralla laitteen oikeaan takalokasuojaan. Tämän jälkeen leikkuri tarkastaa, että kaikki tekniset valmiudet kartoituksen suorittamiseksi on olemassa. Klikataan lopuksi ”Seuraava”.
Sitten leikkuri kalibroi itsensä. Kalibroinnissa leikkurin tarkistaa oman eksaktin sijaintinsa ja peruuttaa itsensä n. 1m päähän ulos telakasta. Kalibroinnin onnistumisesta tulee viesti käyttäjälle. Sitten klikataan ”Aloita”.
Alla olevassa vasemmanpuoleisessa kuvassa applikaatio ohjeistaa käyttäjää kartan muokkauksen osalta. Kuvassa näkyy jo valmiiksi kartoittamani leikkuualueet, kanavat ja saarekkeet. Jokainen leikkuualue ja saareke nimetään yksilöidyillä kirjaimilla. G- ja F -kirjainten välissä näkyy telakan sijainti. Harmaat alueet ovat leikkuualueita (boundary/zone) ja leikkuualueiden väliset viivat ovat kanavia (channel), joita pitkin leikkuri siirtyy leikkuualueelta toiselle. Punaiset karttapohjassa näkyvät alueet ovat saarekkeita (off-limit island).
Kun uusi raja, kielletty saareke tai kanava halutaan luoda, valitaan oikeasta alakulmasta ”Lisää uusi”. Luodaan tässä esimerkissä uusi leikkuualue, joten klikataan ”Raja”.
Applikaatio pyytää käyttäjää ajamaan leikkurin uuden leikkuualueen aloituspisteeseen. Tässä kohtaa leikkuria ryhdytään ihan oikeasti ohjaamaan kuten mitä tahansa radio-ohjattavaa autoa. Nyt koin ehdottomasti ensimmäisen wau-elämykseni Navimowin kanssa. Jo on aikoja eletty, kun robottiruohonleikkuria kontrolloidaan puhelimen kautta! Mikä ihmeellisintä, radio-ohjaus on todella tarkkaa, luontevaa ja hauskaakin. Leikkuri liikkuu juuri sinne, minne sitä näytöltä käsin ohjataan.
Jos joku on joskus robotti-imureita puhelimelta käsin manuaalisesti ohjannut, niin usein liikuttelu tapahtuu siirtymällä joko eteenpäin/taaksepäin tai vasemmalle/oikealle. Liikehdintä tapahtuu pykälittäin ja tökkivästi. Navimowissa ohjaus tapahtuu kumpaakin joystickkia samanaikaisesti liikuttelemalla, eli jos haluat päättää leikkurin vauhdin ja kääntökulman, se tapahtuu pehmeästi ja täysin käyttäjän ohjauksen mukaan. Todella nautinnollista kaahaamista, olen todella yllättynyt.
Nyt kun vielä tätä ihmettelyä jatkan, niin leikkuri näyttää tietävän koko ajan eksaktisti sentin tarkkuudella missä se kulkee. Täysin käsittämätöntä…mutta nyt jäitä hattuun, koska ainuttakaan leikkausta ei ole vielä tehty ja käyttöönotto on…noh… kesken.
Kruisailin leikkurin nykyisen leikkuualueen ulkopuolelle pienelle nurmikkokaistaleelle. Tätä aluetta en tule muutenkaan leikkaamaan, mutta esimerkin vuoksi tein tämän uuden pienen alueen leikattavaksi.
Alla vasemmanpuoleisessa kuvassa leikkuri on siis lähtöpisteessään ja olen klikannut ”Aloituspiste saavutettu”. Tämän jälkeen leikkuria lähdetään ohjaamaan samaan tapaan kuten äsken, kun leikkuri ajettiin uuden alueen aloituspisteeseensä. Tällä kertaa ajaessa sovellus kuitenkin tallentaa leikkurin reitin ja piirtää sen kartalle.
Käytännössä kun aluetta kartoitetaan, leikkurin oikea takarengas pitää osoittaa alueen ulkorajaan päin. Samaisen takarenkaan luona on se aiemmin mainitsemani kolmiomerkki, johon pahvinen viivain kiinnitetään. Viivaimen tarkoitus on opastaa käyttäjää pitämään 15cm väli leikattavan alueen reunaan. Tämä 15cm on turvallisuussyistä annettu etäisyys, jottei laite päädy ojaan, lampeen tai ties minne.
Tässä kohtaa täytyy mainita, että kartoitusta alussa tehneenä pahvinen viivain pysyi leikkurin kyydissä ehkä n. 30m verran kunnes se osui ensimmäiseen oksaan ja lähti irti. Pahviviivaimen tarrapinta oli jo alun perin melko heikko, joten hyvin pian pahvinen viivain päätyi meikäläisen taskuun ja ryhdyin ohjaamaan rajoja silmämääräisesti n. 15cm etäisyydellä reunoista.
Kartoittamassani uudessa alueessa olisi oikeassa leikattaessa mahdollinen ongelma. Leikkuualuetta kartoitettaessa käännökset/kulmat saavat olla min. 90 astetta ja kuten aiemassa kuvassa näkyy, alueella on kaksi melko terävää kulmaa. Terävien kulmien haaste on se, että leikkurin pitää ujuttaa itsensä kulmaan edes jotenkin päin, jotta se voisi leikata kulmasta nurmikon.
Todennäköisesti omassa esimerkkialueessani terävin kulma jäisi leikkaamatta, sillä leikkuri ei halua ylittää määriteltyä rajaa, vaikka sen ylittämällä kulman pystyisikin paremmin leikkaamaan. Siksi on syytä muistaa, että kulmat aina min. 90 astetta.
Lopuksi klikkasin ”Valmis” ja uusi leikkuualue oli syntynyt. Uuden leikkuualueen jälkeen tulee aina luoda kanava, joka mahdollistaa leikkurin kulkemisen alueelta toiselle. Kanava kartoitetaan samalla tavalla kuten leikkuualuekin, eli käyttäjä radio-ohjaa leikkuria ja kävelee itse max. 6m päässä leikkurista. Tämä siksi, ettei Bluetooth-yhteys katkea kesken kartoituksen.
Kanavaa kartoittaessa on hyvä huomioida, että kanava tulee juuri siihen kohtaan mihin se käyttäjän toimesta ajetaan. Jos kanava kulkee esim. kapeaa kulkureittiä pitkin, niin leikkurin tulee ajaa mahdollisimman keskellä tätä väylää. Ohjeistuksessa mainitaan, että kanavan pitäisi olla vähintään 1m levyinen, mutta olen nähnyt muilta käyttäjiltä kapeampiakin käytäviä ja leikkuri osaa navigoida hienosti.
Kun uusi leikkuualue ja kanava on luotu, se testiajetaan Navimowin toimesta läpi. Käyttäjä painaa ”Testaa” -painiketta ruudulla ja leikkuri lähtee liikenteeseen. Leikkuri navigoi ensiksi kanavan kautta leikkuualueelle ja sitten ajaa käyttäjän määrittelemän reitin rajaa pitkin. Mikäli koeajo epäonnistuu esim. siksi, että kulmat ovat liian tiukkoja tai leikkuri törmää esteisiin, voidaan alue poistaa ja luoda uudelleen. Mikäli koeajo onnistuu, niin tämän jälkeen uusi alue tallennetaan karttapohjaan ja sen jälkeen alue on yksi uusi osa leikkurin päivä(tai yö)työtä.
Tässä kuvassa Navimow koeajaa trampoliinin jalkaa ympäri, joka on määritelty kielletyksi saarekkeeksi. Koeajo menee onnistuneesti läpi, joten sopii olettaa, että trampoliinin kanssa ei leikkurille tule reviirikiistaa. Aiemman McCulloch-leikkurin kanssa olin nikkaroinut trampoliinin jaloille lautaesteet, sillä leikkuri tykkäsi kiivetä metalliputken päälle ja jäädä siihen yöksi odottelemaan. Lautojen avulla trampoliinin jalkoja ei tarvinnut merkata rajalangalla ja leikkuri ei päässyt nousemaan laudan päälle. Tämän Navimow-installaation jälkeen taitaa olla aika irrottaa laudat pois ja nautiskella älykkäästä leikkurista.
Edelleenkin hämmästyttää se seikka, miten sentintarkasti leikkuri seuraa ajettua reittiä. Se ei harhaile yhtään missään muualla vaan on sentilleen siellä mihin se on käyttäjän toimesta kartoituksessa ajettu. ”Kartoituskokemuksen” kautta Segwayn ohjeistama 15cm turvaetäisyys myös jää hiljalleen hieman unholaan. Olen fiiliksissäni kartoittanut (muokannut) leikkuualueita jo useampaan otteeseen ja käskyttänyt leikkurille uutta reittiä aina vain lähemmäs seiniä, ojaa ja mm. trampoliinin jalkoja.
Nyt kartoituksen suhteen on mielestäni sellainen tilanne, että laitetaan leikkuri hommiin ja jäädään seuraamaan miten arki onnistuu. Leikkurilla on operoitavana n. 850m2, viisi eri leikkuualuetta, neljä kanavaa ja 15 no-go aluetta.
Applikaation muut asetukset
Pidän Navimowin sovelluksesta lyhyellä käyttökokemuksella jo melko paljon. Käyttö on ensinnäkin johdonmukaista ja mm. suomennokset on tehty ammattimaisesti. Applikaatio ei ole jumittanut kertaakaan ja mitään isoja erikoisuuksia en ole löytänyt, mutta muutamia pieniä kylläkin.
Ensinnäkin applikaation aloitusnäytössä on nähtävillä karttapohja ja leikkurin lokaatio. Alla olevassa kuvassa leikkuri on latausasemassaan odottelemassa sitä, että seuraava leikkaus vihdoin alkaa. Akun varausaste on nähtävillä ja lisäksi jo leikattu pinta-ala ja sen prosenttiosuus koko leikattavasta pinta-alasta. Tummempi harmaa väri kartassa kertoo siitä, että edellisessä leikkausaikaikkunassaan leikkuri on ehtinyt tuon alueen jo operoimaan. Jäljellä on siis vielä vaaleanharmaa alue, eli kolme kokonaista zonea ja yhdestä zonesta puolikas.
Oikeasta yläkulmasta saa auki viestit, joita leikkuri on käyttäjälle lähettänyt. Viestit liittyvät yleensä paluuseen latausasemaan tai akun varaustasoon, mutta samaiseen viesti-feediin tulee ilmoitukset, mikäli leikkuri jää jumiin tai kokee muuta tuskaa. Vasemmasta yläkulmasta saa asetusvalikon auki ja sieltä löytyy kaikille varmasti jotakin.
Leikkurille voidaan määritellä haluttu leikkuuaikataulu, tai vaihtoehtoisesti leikkuria voi käskyttää manuaalisesti leikkaushommiin. Itse olen määritellyt leikkurin leikkaamaan aamulla klo 06.00 – 09.00, sekä illalla klo 20.00 – 00.00. Iltaleikkaus on lähinnä siitä syystä hyvä, että nurmikko on suurella todennäköisyydellä kuivaa ja helpommin leikattavaa. Aamulla nurmikko on kosteaa ja leikkuutulos voi tällöin hieman kärsiä. Tätä täytyy seurailla ja kenties säätääkin, kun leikkuutöistä on kunnolla dataa saatavilla.
Aikataulun lisäksi leikkurin leikkuukorkeutta säädetään applikaatiosta käsin. Muutokset on tehtävissä 5mm tarkkuudella ja nyt alkukesästä lähden maltillisella 50mm määrityksellä liikkeelle. Määritelty 50mm pitäisi olla koko leikkuukaudelle hyvinkin optimaalinen leikkuukorkeus, koska nurmikko on 50mm pituisena edelleenkin siistin näköistä eikä pääse kovilla helteillä heti palamaan.
Leikkurille voidaan määritellä myös sadetunnistin käyttöön, mikäli näin halutaan. Sadetunnistimen sensori on leikkurin päällä ja kun metallipiikit ovat veden peitossa, leikkuri tulkitsee, että nyt sataa. Mikäli sadetunnistin on kytketty päälle, jää leikkuri telakkaan odottelemaan, vaikka leikkausaikataulu olisikin käytettävissä. Kun vesi kuivuu sensorista pois, niin leikkuri palaa jälleen hommiin, kunhan leikkausaikataulu on aktiivinen.
Navimow H800E, H1500E ja H3000E sisältävät varkaudeneston. Varkaudenestoa ei ole tuoteperheen pienimmässä mallissa (H500E), sillä siitä puuttuu LTE-moduuli. Ominaisuuden avulla leikkurille määritellään paikannusrajan laajuus. Olen omaan leikkuriini määritellyt rajaksi 10m, joka tarkoittaa sitä, että kun leikkuri viedään 10m operoitavan alueen ulkopuolelle laukeaa siitä hälyttimet soimaan ja käyttäjälle lähtee samalla viestiä. Tätä kirjoitettaessa ominaisuus lienee vielä melko tuore, sillä suomenkielinen ohjekirja ei ominaisuudesta kerro erikseen mitään. Ja ei… en ole hälytintä testannut…vielä… 🙂
Kun leikkuri on leikkaamassa palaa siinä led-valot. Leikkuri on itse asiassa erittäin hienon näköinen hämäränä alkukesän iltana. Valot vaihtelevat aina vihreän, sinisen ja valkoisen välillä hieman tilanteesta riippuen. Punainen on nk. ”paha valo”, mutta sellaistakin tarvittaessa leikkuri näyttää jos syytä on.
Mikäli valoshow herättää liikaa huomiota, voi käyttäjä kytkeä ”Tumman tilan” päälle. Tumma tila tarkoittaa sitä, että leikkurin led-valot himmenevät arvioni mukaan n. 20%::iin normaaliin tilaan verrattuna. Tässä kohtaa applikaatiossa on kuitenkin pieni bugi, sillä pelkkä ominaisuuden aktivoiminen ei valotehoa laske. Käyttäjän tulee muuttaa aktiivisen ajan kellonaikaa esim. tunnilla pidemmäksi ja vasta tämän jälkeen tummaa tilaa voidaan oikeasti käyttää. Tämä lienee valmistajalla tiedossa ja oletan, että korjaukset ovat työn alla.
Leikkuri pitää myös ääntä normaalin leikkaushurinan lisäksi. Tämä oli hieman hämmentävä ominaisuus, joten kytkin sen itse hyvin nopeasti pois päältä. Leikkuri on fiksu vempain ja se ei leikkaa samaa nurmikon kohtaa ikinä kahteen kertaan leikkuurundillaan. Siirtymissä jo leikatun nurmikon yli leikkuri kytkee terälevyn pois päältä. Mikäli äänitehosteet ovat käytössä, päästää leikkuri ”veitsien teroitus” äänen aina kun terälevy pyörähtää takaisin päälle. Tämä oli outoa ja jokseenkin kummalista.
Äänitehosteihin sisältyy myös laitteen sisällä asuva ”pieni nainen” joka kertoo, kun laite lähtee leikkaamaan tai jos laitteessa ilmenee ongelmia. Joillekin varmaan ihan kiva ominaisuus, mutta itse en ollut kovin kiinnostunut tästä.
Käyttäjän on mahdollista kytkeä ”BladeHalt-anturi” päälle. Tämä lienee turvaominaisuus, joka saatesanojen perusteella on kuitenkin syytä pitää pois päältä ainakin ensimmäisten ajojen aikana. Täytynee seurata, josko tämä olisi nk. siilien pelastaja.
Sovellus toki kertoo kattavasti myös laiteohjelmistoversiot, ja jopa yhden päivityksen sain lähestulkoon heti kun kartoitukset olin saanut tehtyä. Päivitys itsessään oli simppeli ja täysin käyttäjästä riippumaton homma. Uudet versionumerot näkyivätkin heti applikaaation versionumerolistassa, kun päivitys oli valmistunut.
Sovelluksesta löytyy lisäksi ”Sovellus”-puolen asetukset, jotka liittyvät lähinnä käyttäjätiliin, kieleen ja huoltoon/ohjeisiin.
Olen nähnyt myös paljon valmistajan antamia lupauksia liittyen applikaation ominaisuuksiin. Lähiviikkoina/kuukausina on odotettavissa:
- Leikkuusuunnan manuaalinen määritys alueittain
- Tietyn leikkuualueen manuaalinen leikkaus applikaatiosta käskyttämällä
- Leikkuukorkeuden määritys alueittain
Paljon säädettävää on jo nyt ja paljon uutta mielenkiintoista on mahdollisesti tulossa. Elämme jännittäviä aikoja. Jatkan testiajoja ja palailen käyttökokemuksilla, kun on dataa riittävästi hallussa.