Navimow-asennus etenee ja seuraavaksi onkin vuorossa antennin asennus talon katolle. Antennipaketeista ehdinkin kirjoittelemaan jo aiemmassa artikkelissani. Eipä tässä kai sitten muuta kuin hanskat käteen ja housut jalkaan.
Valmistelutyöt maanpinnalla
Antenni tarvikkeineen kiinnitetään sisätiloissa asennuskuntoon, jottei katolla tarvitse sitten ryhtyä näpertelemään. Sinällään hyvin simppeli valmistelutyö kyseessä.
Antennin vastaanottokulmaan saa tarvittaessa säädettyä antennitelineen nivelestä. Nivelessä on myös valkoinen rulla kierteineen, jolla itse antenni ruuvataan telineeseen kiinni. Antenni johto ujutetaan antenniputkeen. Tässä kohtaa on syytä huomioida, että antenniputken läpimenoreiän reunat ovat viiltävän terävät. Kaapelista (tai sormista) saa siis kuorittua pintaa pois, jos väkivalloin ”vetelee”.
Sitten vain loput osat kuten antennin kiinnitysjalka kiertämällä kiinni ja katolle mars!
Tuonne korkeuksiin sitä pitäisi sitten kiivetä. En korkeista paikoista tykkää, mutta mitäpä sitä ei mies tekniikan eteen tekisi. Tässä kohtaa on syytä mainita, että kyseinen piippu on ”kylmä”. Meillä on nk. takkavaraus, mutta takkaa ei ikinä tuolle puolelle taloa ole hankittu. Tästä syystä antennin saa melko luovasti piipun päälle asentaa. Tämä piippu on tontin korkeimmalla paikalla ja mahdollistaa täysin esteettömän näkyvyyden satelliitteihin. Nyt hakemaan tikkaita ja nousemaan kohti korkeuksia.
Ja siinä se piipun hatulla (testi)lepää, mutta kiinnitys pitää vielä pohtia. Maanpinnalta taskuun oli kylläkin jo päätynyt nippu kateruuveja ja näitä käyttäen olisi aikomus kiinnitys suorittaa.
Jouduin hakemaan joka tapauksessa vauhtia maanpinnalta, sillä piipunhatun alle piti saada vanerinpala ruuvien avuksi. Muutoin ruuvit olisivat vain pyörineet piipunhatun pellissä ja antenni lähtisi seuraavalla myrskyllä toiseen osoitteeseen. Kun vaneripala oli alla, voitiin peltiin porata pienet reiät ja ruuvata kateruuvit pellin läpi vaneriin. Siinä se nyt on ja pysyy. Seuraavaksi lähdetään tekemään tärkeitä ”johtotehtäviä”, eli kaapelointihommia.
Kaapeloinnin kauneus on aina kyllä katsojasta kiinni. Sisätiloissa pyrin yleensä tekemään kaapelointihommat vimosen päälle kuntoon, mutta katolla ollessani totesin, että tätä ei ihmettele kuin naakkaparvi. Jätin piipunhatun pellin alle 50cm ylimääräistä johtoa jos joskus on tarve tehdä siirtelyä. Ylimääräisen kaapelin niputin pellin alle suojaan, ja saman pellin alla suojassa on myös antennin jatkojohdon liitin. Liittimessä on kylläkin kumitiiviste kierteineen, mutta säilynee paremmin sateensuojassa kuin sateessa. Lopulta sitten miehen parhaalla ystävällä, eli nippusiteillä kaapeli kattotikkaiden reunaan kiinni ja sieltä vaakarännille.
Kattopellit saattavat olla..ja ovatkin teräväreunaisia. Tästä syystä laitoin kaikkiin pellin reunaan jääviin johtovetoihin erillisen kumisuojan päälle. Tuuli, vesi ja lumi pääsevät kuitenkin heiluttelemaan kaapelia ja ilman suojausta olisi todennäköistä, että kaapelissa olisi vuoden päästä viiltohaavat.
Vaakarännille päästyäni työnsin kaapelin räystäspellin alle suojaan ja vedin kaapelin aina alastuloputkelle asti. Kaapeli alastuloputkeen nippusiteillä nätisti kiinni ja sieltä maanpinnalle. Ensimmäinen 10m kaapelia päättyi juuri sopivasti alastuloputken yläosaan, jolloin antennijohdon jatkoliitin jää jälleen kerran sateelta suojaan.
Ja kyllä kyllä..en ole vielä rännejä pessyt, huomattiin! 🙂
Jos nyt vielä toiselta puolelta taloa käy kurkkaamassa, niin antenni pääsi aitiopaikalle.
Lopuksi piti vielä kaivaa alitus kulkuväylälle. Talon seinältä lähtevä keltainen kaapelinsuojaputki menee 15cm hiekan alla ja päätyy toisenne puolelle kulkuväylää kukkapenkkiin. Ujutin putkeen telakan virtajohdon ja antennikaapelin.
Telakalle olen silmäillyt jo sopivaa paikkaa lähistöltä. Ajatuksena olisi tehdä nk. ”viherkatos”, eli viedä telakka pensaiden sisään ja kääntää oksat harvaksi katokseksi telakan päälle. Tämä on tosin vasta suunnittelutasolla ja lopputulos voi olla ihan mitä vain…
Tästä se Navimow-projekti etenee. Seuraavaksi päästäänkin jo telakan asennukseen. Hieman ehkä jännittää, että mikä lopputulos on satelliittisignaalin suhteen. Satelliittikuuluvuuteen..ja yleensäkin ilmateitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon voi liittyä miljoona eri häiriöntuottajaa. Mikäli telakka kertoo, että signaali on heikko…tai että sitä ei ole, niin vika voi olla antennissa, antennijohdon liittimissä, telakassa, ympäristössä, asentajassa…asenteessa. No mutta, kohtahan se nähdään.