Sälekaihdinten automatisointiprojekti, osa3

Tätä projektia onkin jo kaksi osaa takana ja nyt siirrytään kolmanteen osaan. Tässä osassa otetaankin sitten isoja askelia. Heti kärkeen viimeistellään Arduino IDE:n asennus lisäämällä tarvittavat kirjastot. Tämän jälkeen hieman muokataan, ja sitten flashataan sälekaihdinten ohjaamiseen tarkoitettu sketsi Wemoksille. Lopuksi ryhdytään juottamaan liitinrimoja, sekä muita liitoksia yhteen. Olen myös saanut tilaamani servot, sekä tarvikkeet kotiovelle, joten tässä artikkelissa saadaan ensimmäinen ikkuna sälekaihtimineen ohjauksen piiriin.

Sketsi Wemokseen

Tämä on miellyttävä projekti jo siitäkin syystä, että ihan kaikkea ei tarvitse opetella alusta alkaen. Tiedän ja ymmärrän koodaamisesta vain jotakin (alkeellista), joten siksi on suuri etu, että joku muu on tehnyt koodaustyön käytännössä valmiiksi ja voin vain nautiskella lopputuloksesta. Ihan täyteen lepotilaan tässä ei kuitenkaan päästä, vaan pientä säätöä on tiedossa. Siispä aloitetaan!

Arduino IDE auki, kortti USB-kaapelilla tietokoneeseen kiinni ja mikäli aiemmassa osassa tehdyt asetukset ovat kohdillaan, niin kortti pitäisi olla käpisteltävissä IDE:n kautta. Sketsin asennus vaatii käyttöönsä kirjastoja, joihin koodin eri osioissa viitataan. Käydään aluksi hakemassa tarvittavat kirjastot sketsin käyttöön. Siirry github-osoitteeseen: https://github.com/DanielOgorchock/ST_Anything

Github-sivun auettua klikkaa vihreää ”Clone or Download” -painiketta ja valitse tämän jälkeen ”Download ZIP”. ST_anything -kansion kaikki kirjastot saadaan haettua zip-tiedostona työasemallesi. Kansiossa on melkoinen nippu tavaraa, mutta en turhaan huolestuisi siitä jos joukossa on turhia kirjastoja. Ovatpa sitten mahdollisia jatkotarpeita varten jo valmiina. (esim. fyysisen namiskan asennus..)

Pura zip-paketti ja siirrä unzipattu kansio sisältöineen työasemasi Arduino-pääkansion ”libraries” kansioon. Omassa työasemassani ”libraries” -kansio asentui ”Tiedostot” -juurikansion alle.

Tarvittavat kirjastot on nyt viety Arduino IDE:n käytettäväksi. Seuraavaksi haetaan sopiva sketsi työstettäväksi. Siirry osoitteeseen https://github.com/ryancasler/ST_Ryan/blob/master/Arduino/ST_Anything_ESP8266_Blinds/ST_Anything_ESP8266_Blinds.ino. Maalaa .ino -tiedoston koodisisältö aina ensimmäisestä rivistä viimeiseen asti, kopioi koodi ja liitä se lopuksi Arduino IDEen. Muista poistaa Arduino IDE:ssä valmiiksi olevat tekstit pois, etteivät jää kummittelemaan oikean koodin joukkoon. Lopputuloksen pitäisi näyttää jota kuinkin tältä.

Kopioitu koodi ei aivan sellaisenaan luonnistu käytettäväksi, vaan siihen pitää tehdä pieniä muutoksia ennen kuin se flashataan kortille. Muokattavia rivejä ei ole montaa, joten käydään ne tässä yksitellen läpi. Jos lisäsit kirjoittamani edeltävän artikkelin ohjeiden mukaisesti itsellesi rivinumerot IDEen näkyviin, niin voit helposti siirtyä rivinumerolle:

  • 81. Kirjoita ””-merkkien sisään wlan-verkkosi SSID. Huomioi isot ja pienet kirjaimet.
  • 82. Kirjoita ””-merkkien sisään wlan-verkkosi salasana. Huomio tässäkin isot ja pienet kirjaimet.
  • 83. Määrittele tälle kyseiselle Wemokselle staattinen ip-osoite, jolla korttiin päästään jatkossakin verkosta käsiksi.
  • 84. Määrittele lähiverkkosi oletusyhdyskäytävän osoite.
  • 85. Määrittele lähiverkkosi aliverkon peite (maski).
  • 86. Määrittele nimipalvelin (useimmiten lähiverkon oletusyhdyskäytävä tietää myös lähiverkot nimet).
  • 90. Määrittele SmartThings-hubin staattinen ip-osoite. Hubin osoite pitää pystyä määrittelemään staattisesti esim. staattisella dhcp-varauksella. Hubille tarvitaan yhtä lailla kiinteä osoite, kuten jokaiselle Wemoksellekin.
  • 93. Koska käytössä on SmartThings hubi (eikä Hubitat), otetaan tämän rivin alusta ”kommenttikenot” \\ pois.
  • 110. Määrittele pinniksi ”D1”.
  • 111. Määrittele pinniksi ”D4”.

Siinäpä ne muokkaukset olivat. Verkko-osuus omassa koodissani näyttää tältä.

Nyt on aika ”varmistaa” koodin sisältö. Tämä tapahtuu klikkaamalla Arduino IDE:n vasemman yläkulman ”Varmista” painiketta. Sketsi halutaan tallentaa ennen varmistusta, joten anna sille haluamasi nimi, klikkaa ”Tallenna” ja IDE ryhtyy kääntämään sketsiä kortillesi sopivaksi. Kääntämisessä menee hetki (muutama minuutti), joten taputa itseäsi olkapäälle, olet jo pitkällä.

Mikäli kääntäminen onnistuu, näkyy se IDE:n alalaidassa tekstinä ”Kääntäminen valmis”. Mikäli koodissa on ollut virheitä tai käännös on muuten epäonnistunut, ilmoittaa IDE rivinumerot missä kohtaa ongelmia on. Näitä on hieman vaikea tässä mitenkään ohjata korjaamaan, koska kyseessä voi olla yksinkertaisesti typo muokkaamissasi riveissä, tai mahdollisesti jokin kirjaston puuttumiseen liittyvä virhe. Jos olet seurannut ohjeita pilkuntarkasti, pitäisi kääntämisen onnistua heti ensimmäisellä yrittämällä. Kun käännös on valmis, napauta ”Varmista” painikkeen oikealla puolella olevaa nuolen kuvaa ”Lähetä”. Nyt korttia ryhdytään flashaamaan.

Onnistunut flashaus näkyy punaisella tekstillä, joista viimeiset rivit ovat ”Leaving” ja ”Hard resetting via RTS pin…”. Kortti on nyt valmis.

Kortin toimintaa voi testata suoraan Arduino IDE:n sarjamonitorin kautta (Työkalut-valikko), mutta mielestäni mielekkäämpää on avata työasemalla selain ja kirjoittaa url-osoitteeksi kortin ip-osoite. Mikäli kortti on yhdistetty kotisi langattomaan verkkoon ja kortin webserver on onnistuneesti käynnistynyt, tulisi selaimeen aueta sälekaihtimen hallintaikkuna. Mikäli servo olisi nyt kytketty Wemokseen kiinni, voisi hallintaikkunan asteilla liikuttaa servoa.

Voit tosiaan käydä lisäksi sarjamonitorissa tarkastamassa, että klikattuasi jotakin hallintaikkunan aste-painiketta, sarjamonitoriin tulostuu myös servon ohjauksen komentoja. Sarjamonitorin asetuksiin kannattaa baud rateksi (portin tiedonsiirtonopeus) määritellä 9600, jotta jotakin järjellistä voisi sarjamonitoriin tulostua. Mikäli kortin kanssa on ongelmia esim. langattoman verkon yhdistämisen kanssa, näkyisi se myös sarjamonitorissa suoraan. Sarjamonitorilla voi korttia tarkastella aina silloin, kun se on suoraan USB-kaapelilla yhdistetty työasemaan. Lopullisessa asennuksessa kun kortti on ikkunan vieressä koteloon asennettuna, ei sarjamonitoritietoja kortista langattoman verkon yli voikaan enää saada.

Juotoshommiin

Arduinon koodaaminen yhden kortin osalta on nyt suoritettu. Jotta päästäisiin aidosti näkemään Wemos ja servo yhteistoiminnassa, tulee Wemokseen juottaa liitinrimat johdinasennuksia varten kiinni. Kuten jo aiemmissa artikkeleissa yritin vihjailla, minä en pidä juottamisesta, en ole siitä ikinä pitänytkään, se on jännittävää, ja minulla on jo ennen juottamista olo, että jotain pahaa ja peruuttamatonta tulee tapahtumaan.

Näin jälkikäteen kirjoitettuna voinen heti kertoa, että pelkotilat olivat turhia. Juottamista varten pitää olla hyppysissä ensinnäkin kunnon juotosasema. Omat juotokset ovat 80% kaatuneet siihen, että välineet ovat olleet tusinatavaraa ja tinat paskaa. Tähän projektiin hankin itselleni kunnon aseman.

Lähdekuva: https://www.svetsoucastek.cz/

Tällä asemalla lämpötilaksi voidaan määritellä 250c – 480c. Tämän lisäksi kävin ostamassa elektroniikkaliikkeestä juotostinaa, joka sisältää fluxia. Flux on tinan joukossa olevaa juoksutetta, joka helpottaa tinan tarttumista juotettavaan kohteeseen. Myös pieni huomio vanhoista tinoista. Kaapista löytyi 10 vuotta vanhaa tinaa, joka ei toiminut testatessa läheskään yhtä hyvin kuin uusi tina. En tiedä mitä parasta-ennen päiviä näissä on, mutta selkeä ero oli vanhan ja uuden tinan välillä.

Oheisessa kuvassa Wemos ja paketin mukana tulleet liitinrimat. Liitinrimat on juotettava korttiin kiinni, koska liitinrimoja käytetään taas johtimien kiinnittämiseen mm. kortin ja servon välillä.

Laitetaan rimat paikalleen ja täysin pohjaan asti.

Juotin lämmitettiin 400 asteeseen, juottimen pää poltettiin tinalla ja tämän jälkeen putsattiin sienellä. Lopuksi heitettiin vielä pieni nokare tinaa kärkeen, jotta lämpöä saisi johdettua helpommin kortin pieniin pinneihin.

Minulla kun ei kummempaa telinettä kortin paikallaan pitämiseksi ollut, kiinnitin kortin rimoineen maalarinteipillä alustaan. Kortti pysyi nätisti paikallaan ja sain molemmat kädet juottamista varten käyttööni. Ensimmäinen kortti (alla olevassa kuvassa vasemmalla) sisälsi hieman enemmän kylmäjuotoksia kuin mitä olisin halunnut. Näitä jouduin jälkikäteen korjaamaan, kun taidot hieman karttuivat.

Toisessa kortissa päästiin jo hieman paremman näköiseen suoritukseen (kuvassa oikealla). Kortissa oli ainakin kaksi kylmäjuotosta. Sinällään kovin paljoa ei pidä masentua jos huonoja juotoksia tulee, koska harjoitus tekee mestarin. Lisäksi tyynnyttelin itseäni perustelemalla mitä pinnejä tarvitsen asennuksessani. Näiden pinnien juottamisessa kädet tärisivät ehkä eniten, mutta varmuudella ainakin nuo kyseiset pinnit tulivat kuntoon. (4, 2, GND, 5V).

Kun liitinrimat oli juotettu, päästiin etenemään servon ja muiden johtimien kimppuun. Hankkimani servot olivat ainakin ulkoisesti laadukkaan oloisia, kun niitä käpistelin. Pussin sisältä löytyi itse servo ja servovarsi. Lisäksi servon kyljessä luki 20kg ja 270 astetta, eli tuote oli juurikin se tilaamani DS3218MG.

Ei muuta kuin servosta liitin päästä pois ja juottamaan sopivan pituista kaiutin- ja USB-johtoa kiinni. Servon johdoista valkoinen on datasiirtoa varten tarkoitettu johto. Servon punainen on +, ja musta on tuttuun tapaan -.

  • Servon valkoinen johto tulee kytkeä Wemoksen pinniin ”4”.
  • Servon musta johto tulee kytkeä USB-virtalähteen mustaan (-) johtoon.
  • Servon punainen johto tulee kytketä USB-virtalähteen punaiseen (+) johtoon.
  • Wemoksen pinni ”4” tulee kytkeä servon valkoiseen johtoon (rivillä 1. tämä kytkentä on jo tehty)
  • Wemoksen GND-pinni tulee kytkeä USB-virtalähteen mustaan (-) johtoon.
  • Wemoksen 5V-pinni tulee kytketä USB-virtalähteen punaiseen (+) johtoon.

Paljon rivejä ja asiaa, mutta kuva kertoo yksinkertaisuudessaan mistä on kyse.

Juotoshommien tueksi kannattaa hommata kutistesukkia, joilla kytkennät saa turvallisesti kuoren sisään piiloon ja muutenkin jämäkämmin pysymään paikallaan. Kaiutinjohdoista kaksi menee USB-virtalähteelle, ja yksi ylimääräinen on datayhteyttä varten. Kuten aikaisemmassa artikkelissa mainitsin, minulla on tallessa muovipussillinen USB-kaapeleita, joita tässä projektissa hyödynnän. Eli ei muuta kuin USB-kaapeli kätösiin ja sivuleikkureilla johdon toinen pää poikki. Muista muuten laittaa kutistesukat johtoihin ennen kuin juotat johdot kiinni. Nimim. been there done that..multiple times..

Pyöritin johdot päittäin kiinni ja juotin tinalla yhteen. Tämän jälkeen turvauduin kuumailmapuhaltimeen kutistesukkien kiinnitystä varten.

Wemoksen puolen liitinrimoihin tarvitaan nk. hyppyjohtoa naarasliitinpäillä. Ne kolme johtoa, jotka Wemokseen tulevat kiinni (valkoinen, punainen ja musta), yhdistetään näitä liittimiä käyttäen 3D-tulostetun seinäkotelon sisällä.

Kaiutinjohtojen toinen pää menee sitten esim. USB-virtalähteeseen kiinni (musta ja punainen), kun taas toiseen päähän johtoa otetaan kumpaankin yksi hyppyjohtomaton johdoista. Hyppyjohdoista katkotaan toisen pään liittimet pois ja nämä katkotut päät juotetaan kaiutinkaapeliin (USB-virtalähteeltä tulevat) kiinni. Näin ollen saamme käyttöömme virtajohdon, jossa on kortin liitinrimaan istuvat liittimet päässä.

Kun johdot on juotettu, lopputuloksen pitäisi näyttää suurin piirtein samalta kuin vasemman puoleisessa kuvassa alhaalla. Kotelossa on kytkentää vaille valmiina kaksi virtalähteeltä tulevaa johtoa, ja yksi servolta tuleva (siis servolle menevä, jos oikein tarkkoja ollaan). Virtalähteinä asennuksessa käytettiin Clas Ohlsonin 5V tupla-USB-virtalähteitä, joissa molemmista porteista syötetään 2,4Ah ulos. Näin ollen Wemokselle ja Arduinolle on omat portit yhdessä ja samassa virtalähteessä. Arduino tykkää toimia myös 5V 1Ah virtalähteellä, joita mm. matkapuhelimien mukana tulee. Servoa ei kuitenkaan saa henkiin alle 2Ah:n virtalähteellä.

Ensimmäinen asennus ja testaus

Päätin toteuttaa ensimmäisen asennuksen eteisen sälekaihtimelliseen ikkunaan. Pääasennuskohteena minulla oli olohuone, mutta jos joku sattuisi tässä ensimmäisessä asennuksessa menemään pieleen, niin eteisen kaaos olisi helpompi häivyttää näkyvistä. Eipä muuta kuin sälekaihdin irti ikkunasta ja tutkimaan mitä sisältä löytyy.

Kyseessä oli ihan normaalirakenteinen sälekaihdin. Sälekaihtimen keskellä kulkee akseli, jota kääntämällä sälekaihtimen lamellit myös kääntyvät. Tärkeää on, että tässä sälekaihdinmallissa lamellien kulman säätöön tarkoitettu mekanismi poistetaan, koska se estäisi muuten akselin pyörimisen servon toimesta. Siksi alhaalla olevassa kuvassa kaihdinkotelon oikeassa päässä olevan muovihärpäkkeen uloin osa tulee poistaa. Samalla oleellista on miettiä, että kumpaan päähän akselia servo tulisi asentaa. Sälekaihtimen keskiakselia pystyy työntämään toisesta päästä toiseen päähän. Keskiakselin on oltava yhteydessä servoon, joten akselia tulee työntää niin pitkälle servoon päin, jotta akseli ja servo voidaan kiinnittää kardaaniakseliadapteria käyttäen.

Ja nyt kun vielä muistan mainita. Servoissa on asennuksen kannalta ylimääräistä muovia, joka estää servon lepäämisen suorassa linjassa tulevassa lokaatiossaan. Tästä syystä servosta leikataan sivuleikkureilla ylimääräiset muovilevikkeet pois.

Kardaaniakseliadapterin voi periaatteessa kiinnittää jo tässä vaiheessa kevyesti ruuvaten servoon kiinni, vaikkakin asennuskohteessa tätä vielä joudutaan hinkkaamaan. Lopullisessa asennuksessa ruuvi tulee kiristää btw todella tiukalle, koska tämä pienen ja pirteän servon tehot ovat sitä luokkaa, että heikosti kiristetty ruuvi ei pidä adapteria paikallaan.

Ennen kuin adapteri kytketään sälekaihtimen akseliin kiinni, kannattaa tässä välissä asentaa SmartThingsin Device handler servon ohjausta varten. Jos nyt ihmettelet miksi fyysinen työ keskeytyy ja siirrytään yhtäkkiä työaseman puolelle, johtuu se siitä, että SmartThingsiin koodattu handler käskyttää servoa kääntymään x astetta suuntaan y. Haluat siis ehdottomasti tässä vaiheessa tietää, että mihin suuntaan servo kääntyy kun SmartThingsista klikataan ”open” tai ”close”. Tämä 270asteen servo ei kykene kääntämään sälekaihdinta toisesta ääriasennosta toiseen ääriasentoon. Servon asteet riittävät kääntämään kaihtimen akselia toisesta äärilaidasta noin keskitasoon lamellien osalta. Mikäli sälekaihtimien koko kääntökapasiteetti haluttaisiin ottaa käyttöön, pitäisi servon ja sälekaihtimen akselin väliin tulostaa ratasto 3D-tulostimella. Oma valintani oli hankkia 270 asteinen servo, joka kykenee hoitamaan ilman ratastoa kaihtimet päiväasentoon (lamellit vaakatasossa), sekä yöasentoon (toinen äärilaita). Oliko perustelut riittävät… jos oli, niin kipitetään sitten SmartThings IDEen.

Väliaika – SmartThingsia ja pullaa

Servo siellä odottelee asennuksen jatkumista, joten asennetaanpa tässä välissä yksi Device handler ja yksi sälekaihdin-device. Siirry selaimella osoitteeseen https://github.com/ryancasler/SmartBlinds/blob/master/esp8266-adjustable-blinds-beta.groovy. Maalaa groovy-tiedoston sisältö aina ensimmäisestä rivistä viimeiseen asti, ja lisää uusi Device handler SmartThings IDE:ssa. Voit tsekata aiemmin kirjoittamani Device handlerin lisäämisen -ohjeen täältä. Kun Device handler on asennettu, luodaan yksi uusi device. Siirry SmartThings IDE:ssa ”My Devices” -välilehdelle, ja klikkaa sivun oikeasta yläreunasta ”New Device”. Määrittele laitteelle seuraavat tiedot:

  • Name: omavalintainen
  • Label: omavalintainen
  • Zigbee Id: tyhjä
  • Device Network Id*: omavalintainen
  • Type: valitse tähän juuri asentamasi device handler (löytyy yleensä valikon loppupäästä)
  • Version: Published
  • Location: oma lokaatiosi
  • Hub: oma hubisi
  • Group: voit määritellä halutun ryhmän, muttei mikään pakollinen

Klikkaa lopuksi ”Create”.

Siirry tämän jälkeen SmartThings -mobiiliapplikaatioon ja avaa äskettäin luomasi ”devicen” asetukset. Määrittele tälle laitteelle se ip-osoite, minkä ole sketsissäkin ip-osoitteeksi antanut. Portti on oletuksena ”80” (http). Klikkaa lopuksi ”Save”.

Nyt voit tehdä ensimmäisen testin käskyttääksesi servoa. Kytke servon ja Wemoksen välinen datakaapeli kiinni. Kytke servo USB-virtalähteeseen, aivan kuten Wemoskin. Klikkaamalla SmartThings-mobiiliapplikaation on/off-painiketta servon pitäisi herätä henkiin ja kääntyä halutulla tavalla. Jos näin tapahtuu, voit onnitella itseäsi. Nyt voit selvyyden vuoksi merkata itsellesi pyörimissuunnan kun klikataan ”off” ja kun klikataan ”on”. Kun näet aidosti pyörimissuunnan, voit tehdä myös päätöksiä sen suhteen, että kumpaan päähän kaihtimen akselia servo asennetaan. Luontaisesti toisessa päässä akselia ”close” kääntää sälekaihdinta toiseen suuntaan, kuin akselin toisessa päässä. On siis lähinnä valintakysymys, että haluatko ”close” toiminnon kääntävän lamellit kupera vai kovera puoli ulospäin. Sisätilan pimentämistä tavoittelevat haluavat kääntää kuperan puolen ulospäin. Tällä tavalla myös lämpö ei pääse niin helposti sisälle. Mikäli sisälle on tarvetta saada hieman valoa, voidaan kovera puoli kääntää ulospäin. Tämän valinnan itse tein eteisen ikkunaan.

Takaisin sorvin ääreen, fyysinen asennus jatkuu

Servo voidaan nyt kiinnittää sälekaihtimen akseliin kiinni. Jos katsoit tarkasti servon pyörimissuunnan ja klikkasit applikaatiosta devicen ”close” asentoon, voit nyt olla varma, että kaihtimet eivät hajoa kun virallinen kiinnitys tehdään. Nyt täysin riippuen kumpaan päähän akselia servon asennat, pyöritä sälekaihdin oikeaan suuntaan manuaalisesti kiinni. Voit vielä ajatusleikin omaisesti pohtia, että nyt jos kiinnitän adapterin kiinni ja klikkaan applikaatiosta ”open”, niin kääntyyhän sälekaihdin oikeaan suuntaan auki, eikä juurikin väärään suuntaan ”yli” joka rikkoo mahdollisesti sälekaihtimen. Kun olet varma asennuksesta, ota servo käteen, ja kiinnitä servon puoleen tuleva ruuvi siihen kohtaan servon akselia, jossa kardaaniakseliadapterin sälekaihdin pään ruuvi osoittaa suoraan kohti taivasta.

Tämä helpottaa jatkossa tehtäviä kiristyksiä ja hienosäätöä, sillä sälekaihtimen akselia vasten olevaa ruuvia on mahdollista kiristää ja löysätä, kunhan se osoittaa ylöspäin. Mikäli ruuvi jää servon ollessa kiinni- tai auki-asennossa jonnekin kotelon sivuun, ei siihen pääse käsiksi ja koko servo tulee irrottaa. Tässä kun olen tovin sälekaihdinta servon avulla käyttänyt, olen todennut, että ainakin yksi hienosäätö/kiristys on muutama päivä asennuksen jälkeen tehtävä. Pieni löystyminen näkyy erityisesti kiinni-asennossa, kun lamellien väliin jää aiempaa isommat raot. Tätä korjausta varten riittää, kun löysäät kiinni-asennossa olevan akselipuolen ruuvia, käännät akselia kireämmälle (lamelleja tiukemmin kiinni akselista käsin) ja kiristät ylöspäin osoittavan ruuvin takaisin akseliin. Siitä syystä suosittelen tätä asennustapaa.

Eteisen sälekaihtimen runko on jälkikäteen ikkunaan asennettu, eikä ikkunakaan ole mikään standardimittainen. Itseasiassa ikkunassa on vain yksi kerros lasia kun kyseessä on sisätilan ikkuna. Korkeuden puutteesta johtuen servoa ei voitu asentaa pystyyn kotelon sisään siten, kuten olohuoneessa tulen tekemään. Tässä asennuksessa servon pitää maata kyljellään ja se taas tarkoittaa sitä, että kotelon kyljestä piti napata pala peltisaksilla pois. Kun servo lepäsi nätisti paikallaan, kiristettiin adapterin viimeinenkin ruuvi kunnolla kiinni.

Jäljelle jäikin enää kaihtimen kiinnitys takaisin ikkunaan, varmistavan nippusiteen lisääminen servon ja kaihdinkotelon ympärille, sekä asennusjäljen siistiminen. Sähköjohdot ja johdot vedin mahdollisimman nätisti johtokotelon sisään. Käytin tässä asennuksessa yhtä tulostamistani seinäkoteloista. Kotelo menee juuri sopivasti kiinni kun liitinrimat ja johdot ovat kiinni. Yhtään liikkumavaraa kortilla ei ole, mutta toisaalta ei tarvitsekaan. Kotelon asensin huoneen nurkkaan piiloon samalla tavalla, kuten virtalähteenkin.

Ohessa vielä aiemmin tällä viikolla postaamani Facebook-video sälekaihtimen toiminnasta.

Sälekaihtimet…it's alive…IT'S ALIVE…

Sälekaihdinten automatisointiprojekti etenee. Perjantaina tulossa artikkelia siitä, että miten tähän pisteeseen päästiinkään 🙂

Julkaissut Valohullun blogi Tiistaina 31. maaliskuuta 2020

Täytyy kyllä myöntää, että ensimmäisen asennus onnistui täydellisesti. Taikuri nk. itsekin hieman hämmästyi.

En ensinnäkään rikkonut (tietääkseni) mitään (en edes vakaata parisuhdettani, vaikka tovi aikaa tähän menikin) ja asennusjälki oli myös siistiä. Kaiken kukkuraksi sälekaihtimet jopa toimivat ja voin taas heittäytyä syvemmällä kotiautomaation syövereihin. Vastaanotto muun perheen osalta oli myös mahtava, koska sieltä suunnalta tuli aidot ”Wau” kommentit. Olohuoneen asennuksista saattaa tulla hieman haastavammat johtojen läpiviennin ja yleensäkin sälekaihdinten koon takia. Yritän seuraavaa osaa varten ehtiä asentamaan loput kolme ikkunaa, sekä lisäksi kirjoittelemaan miten asennus eteni. Jos vain suinkin ehdin, yritän samaan artikkeliin lisäillä tarvittavat automaatiosäännöt webCoREen, Harmonyyn ja Google Homeen. Siispä ensi kertaan!

Siirry seuraavaan osaan (4/4)

Vieritä ylös