Projekti pääsi mukavasti etenemään uuteen vaiheeseen, sillä sain hyppysiini tilaamani Arduinot. Servotkin ovat toivottavasti kohta ovella, joten kyllä tämä tästä näyttää etenevän. Ensimmäisessä osassa käsittelin lähinnä ostoslistaa ja yritin perustella (ainakin itselleni) miksi mihinkin tuotteeseen päädyin. Tässä toisessa osassa tutustutaan minulle täysin vieraaseen Arduino IDE -ohjelmistoon ja sen valmisteluun itse koodausta varten. Tämän lisäksi tulostan koteloita Arduinojen seinäasennusta varten.
Arduino IDE -ohjelmisto
Lähdetään liikenteeseen Arduino IDE:n asentamisella. Arduino IDE on ohjelmisto, jota käytetään Arduinon ohjelmoimiseen. Eli jos ja kun koodia näille pienille korteille halutaan sisälle laittaa, niin siihen tarvitaan Arduino IDE. Ohjelmisto löytyy tämän linkin takaa ja valittavina käyttöjärjestelminä ovat Windows, Mac OS X ja Linux. Jos käytät Windows-käyttöjärjestelmää (kuten itse teen), niin ei kannata suotta klikkailla download-sivun Windows app -painiketta, sillä se on tarkoitettu mobiililaitteiden käyttöön. Windows-käyttöjärjestelmää varten kelpaa normaali Windows installer, joten sellainen siis hakuun. Klikkauksen jälkeen ohjelmiston kehittäjille kysellään kolehtia hienosta työstä, mutta valitsemalla ”Just download” voi hyväntekeväisyyden jättää tällä kertaa toteuttamatta.
Kun installer on haettu tietokoneelle, päästään seuraavaksi asennushommiin. Asennus on yksinkertainen ja etenee virtaviivaisesti I Agree-, Next- ja Install -painikkeita painamalla.
Asennuksen loppupuolella installer pyytää asentamaan muutamia USB-ajureita. Klikkaamalla näihin jokaiseen kysymykseen ”Asenna”, pääsee installer etenemään ja lopuksi valmistumaan.
Onnistuneen asennuksen jälkeen klikkaa ”Close”, ja Arduino IDE -kuvakkeen pitäisi löytyä nyt työpöydältä tai vähintäänkin Käynnistä-valikosta. Ei muuta kuin ohjelmisto käyntiin! Ensimmäisessä käynnistyksessä työaseman palomuuriohjelmisto kyselee, että lasketaanko Arduino IDE:n tarvitsema Java-appletti palomuurin läpi. Vastaa tähän ”Salli käyttö” ja lopuksi Arduino IDE:n käyttöliittymä aukeaa.
arduino ide -asetukset
Siirry heti alussa Arduino IDE:n asetuksiin klikkaamalla ylävalikon Tiedosto-painiketta ja valitsemalla ”Asetukset”.
Asetukset-valikosta suosittelen aluksi täppäämään rivinumerot päälle. Tämä helpottaa vianselvitystä, jossa yleensä pointataan johonkin rivinumeroon. Tämän lisäksi ”Additional Boards Manager URLs:” kohtaan tulee lisätä seuraava URL:
https://arduino.esp8266.com/stable/package_esp8266com_index.json
Boards manageriin lisätty URL mahdollistaa tässä sälekaihdinprojektissa tarvittavien Arduino-kirjastojen käyttöönoton ja asennuksen. Klikkaa lopuksi ok.
Klikkaa seuraavaksi Arduino IDE:n käyttöliittymässä Työkalut-valikkoa, valitse Kortti: (riippumatta mitä kortin perässä lukee) ja klikkaa -> ”Boards Manager…
Kirjoita Boards Managerin hakukenttään ”ESP8266” ja odota, että manager etsii sinulle oikean Boards-paketin: ”ESP8266 Community”. Klikkaa riviä hiiren vasemmalla painikkeella kerran ja valitse ”Install”. Kun asennus on suoritettu, näkyy rivi ”Installed” tilassa ja nyt voit sulkea Boards Managerin.
Edeltävän asennuksen johdosta valikossa Työkalut -> Kortti pitäisi nyt olla aikaisempaa enemmän käytettävissä olevia board-malleja. Omat kortit kun olivat malliltaan ”LOLIN(WEMOS) D1 mini Pro, niin luontaisesti valitsin tämän oikeaksi korttityypiksi.
Kohta ollaan siinä pisteessä, että Wemokset voidaan yhdistää tietokoneeseen kiinni, mutta ennen sitä pitää vielä määritellä oikeat porttiasetukset. Tällä hetkellä Työkalut-valikon Portti-kohdassa näkyy vain yksi käytettävissä oleva COM-portti (COM3). Kun käyn Windowsin laitehallinnasta katsomassa mikä COM3-portti oikein on, näen heti, että kyseessä on jotakin aivan muuta kuin Arduinoon tai sälekaihdinprojektiin liittyvää asiaa (Intel Active Management Tech.. COM3). Tästä voidaan päätellä, että kortin tarvitsemat USB-ajurit tulee vielä asentaa.
Oikeat ajurit löytyvät docs.wemos.cc -sivuilta. Sivujen toimintavarmuus on välillä hieman heikohkoa, sillä sivut tuntuvat toimivan vain puolet viikosta. Tästä syystä, jos jollakin on tarvetta, uploadasin viimeisimmän version (27.3.2020) CH340-ajureista zip-pakettina myös tänne ladattavaksi (CH341SER_WIN_3.5).
Kun zip-paketti on haettu ja purettu työasemalle, niin tuplaklikkaa puretun kansion sisältä Setup-kuvaketta, valitse ”INSTALL” ja ajureiden asennus alkaa. Lopulta tulee ilmoitus onnistuneesta asennuksesta.
Nyt voit ottaa Wemoksen hyppysiisi, kiinnittää USB-micro -kaapelin kortin liittimeen ja kaapelin toisen pään haluamaasi työaseman USB-porttiin.
Työaseman pitäisi nyt ilmoittaa, että uusi laite on löydetty ja sitä asennetaan. Hetken kuluttua asennuksen pitäisi päättyä ja Arduino IDE -ohjelmiston Työkalut-valikon Portti-kohdassa pitäisi nyt olla mahdollisuus valita uusi tähän käyttötarkoitukseen dedikoitu COM-portti. Samainen uusi portti pitäisi löytyä Windowsin laitehallinnasta:
Nyt Arduinon ja työaseman välinen yhteys on onnistuneesti luotu ja seuraavaksi olisi mahdollisuus ryhtyä ”koodaushommiin”. Ei kuitenkaan unohdeta alussa mainitsemaani koteloasiaa, siitä vielä tämän artikkelin loppuun hieman.
Wemos D1 kotelot
Etsin Thingiversestä sopivia koteloita seinäasennusta varten. Hakusanalla ”D1 mini” löytyi useita eri vaihtoehtoja, ja valitsinkin eniten omaa silmää miellyttävän 3D-mallin. Oleellista olisi, että kotelo näyttää nätiltä seinällä, kortti mahtuu sisälle ja, että tarvittaessa kotelon kylkeen voi kytkeä namiskan sälekaihtimien manuaalikäyttöä varten. Eipä siinä muuta kuin tulostelemaan.
Tulostus per laatikko kesti parisen tuntia ja lopputulos oli oikeastaan ihan nätti. Kansi on suunniteltu siten, että se napsahtaa kiinni eikä tipu pystyasennuksessakaan pois. Kortti sujahtaa nätisti laatikon sisään, mutta tilanne muuttuu aavistuksen verran silloin, kun kortissa on liitinrimat ja johtimet kiinni. Silloinkin kortti mahtuu nätisti sisään, mutta ylimääräistä tilaa ei tämän jälkeen koteloon juuri jää. Mikäli jossain vaiheessa olisin lisäämässä em. manuaalinamiskaa kotelon kylkeen, saattaisi se tällä kotelomallilla tuottaa hieman haasteita. Olin kuitenkin tyytyväinen koteloihin ja ne ajavat ainakin toistaiseksi asiansa mallikkaasti. Tulostin lopulta näitä neljä kappaletta, sillä olihan minulla neljä korttiakin (heheh, vielä ainakin tässä vaiheessa 😀 )
Tähän asti asiat ovat edenneet varsin mukavasti. Yhteys korttien ja työaseman välille on onnistuneesti luotu, sekä seinäkoteloita tulostettu. Haalittiin tässä samalla toki perusymmärrys Arduino IDE:stä ja sen toiminnasta. Seuraavassa osassa (3) pyrin flashaamaan kortit oikealla ”sälekaihdin”-sketchilla, joka vaatii tosin pieniä valmistelutoimenpiteitä kuten kirjastojen lisäilyjä. Siispä seuraavaan kertaan!