Meillä on tapana sulkea veden pääsulku aina kun asunnosta lähdetään useammaksi päiväksi pois. Tämä nyt on vain iskostunut tapa toimia, sillä en halua edes kuvitella tilannetta, jossa esim. jokin putkiliitos sanoo sopimuksensa irti ja vesi valuu lattialle kuin emme ole paikalla.
Asunnosta puolet vettä kuljettavista putkista ovat komposiittiputkea, kun taas toinen puolikas on kupariputkea. Komposiittiputkien sanotaan kestävän teknisesti n. 50 vuotta normaalia käyttöä. Komposiittiputki ei siis kulu käytettäessä mihinkään, jolloin heikoimmat kohdat lienevät juurikin putkien kiinnitykset ja liitokset. No entäpä sitten kupariputket? Näitä nyt lähestulkoon valtaosassa suomalaisia asuntoja on aikoinaan käytetty ja nämä penteleet kaiken kukkuraksi vielä syöpyvät. Tekninen käyttöikä toki näissäkin on 30-50 vuotta, mutta hieman enemmän näiden kohtalo omassa asunnossa jännittää kuin komposiittiputkien.
Eli putki voi syöpyä puhki tai putken liitos voi pettää. Tämän lisäksi putkiin (riippumatta materiaalista) voi aiheutua nk. ”ulkopuolisista tekijöistä” johtuvia kolhuja tai vikoja, jotka voivat johtaa vesivahinkoon. Lisäksi nämä sama ”ulkopuoliset tekijät” voivat jättää esim. tiskikoneen liitännät löysäksi, jolloin verkosta otettu vesi tai poistovesi löytää tiensä jonnekin muualle kuin putkistoon. Meillä on kotona yksi tällainen ”ulkopuolinen tekijä”, nimittäin meikäläinen.
Virheitä voi sattua kenelle tahansa ja usein tekevälle sattuukin. Vakuutusyhtiön vaatimiin asennuksiin ja oman ammattitaidon loppuessa, käytetään toki alan ammattilaisia. Kaikki muu yritetään tehdä itse 🙂
Mahdollisia ei-toivottuja -yllätyksiä varten olen jonkin aikaa katsellut pääveden sulun automatisointia. Ajatuksena oli hankkia z-wave -verkkoon liitettävä sulkumoottori, jota voisi sitten etänä komentaa ja automatisoida. Vaihtoehtoina olisi hankkia elektroninen venttiili, joka asennettaisiin nykyisen palloventtiilin tilalle heti vesimittarin jälkeen. Toisena vaihtoehtona olisi hankkia moottorikäyttöinen suljinohjain, joka komennon saatuaan kääntää nykyistä palloventtiiliä fyysisesti auki tai kiinni. Halusin itse jättää manuaalikäyttöisen palloventtiilin paikalleen ja siksi päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon eli moottoriin, joka kääntää palloventtiiliä haluttuun tilaan. Tuotteen piti tietenkin olla SmartThings-yhteensopiva, joten ”works with smartthings” -sivujen tutkailun jälkeen valinta lopulta kristallisoitui.
Popp Flow Stop 2
Tuotteeksi valikoitui Popp Flow Stop 2 -vesi- ja kaasuvuotosuljin. Tätäkin tekelettä löytyy jokseenkin saman näköisenä useammalta eri valmistajalta, mutta joitakin pieniä eroavaisuuksia kuitenkin on. Itselle oleellista oli, että moottori jaksaa vääntää venttiilin kokonaan auki ja kiinni. Poppin teknisissä ominaisuuksissa kerrotaan, että tuote kykenee operoimaan 1,6Mp:n (megapascal) painetta, joka tarkoittaa 16 baria. Lisäksi kiinnitys pitäisi kyetä tekemään mahdollisimman tiukaksi, ettei moottori aiheuta tuhoa putkille, joihin tämä laite kiinnitetään. Poppin lisäksi Domen vastaavaa moottoria kehuttiin (lähestulkoon identtinen Poppin kanssa), mutta muista vastaavista tuotteista löytyikin sitten käyttäjäkommentteja, jotka eivät olleet kovinkaan mairittelevia.
Suurimmat haasteet näiden kanssa tuntui kohdistuvan nimenomaan väännön puutteeseen. Varsinkin jos käännettävä palloventtiili on kymmeniä vuosia sitten asennettu ja n. kerran vuodessa liikutettu, niin on hyvin todennäköistä, etteivät kaikki tuotteet jaksa venttiiliä kääntää. Maksoin Poppista 105€ kotiin toimitettuna ja kun paketti saapui kotiin, niin päästiin asennushommiin.
Paketin sisältöä..
Paketti oli vihdoin hyppysissä ja sisältä löytyi itse moottori, virtalähde, kiinnikkeet ja ohjelappunen.
Laite itsessään on melko simppeli ja kevyt (608g), ja tietenkin mitä kevyempi laite, niin sitä pienempi paino putkiin kohdistuu. Pidempi varsi (control arm) on laitteessa ainoa osa, joka aidosti liikkuu. Lyhyempi varsi (mounting arm) taas kiinnitetään putkeen putkiklemmareilla. Laitteen päällä on tarra, jossa näkyy mm. laitteen nimi, sekä z wave plus -ikoni. Tarran keskeltä löytyy lisäksi yksi painonappi lokaalia moottorin hallintaa varten. Laitteen pohjapuolella ”control armin” vieressä on rengas, jota vetämällä voidaan moottoria kääntää tarvittaessa myös käsin. Tätä ominaisuutta voidaan tarvita esim. sähkökatkojen aikana. Ilman renkaan vetämistä ei moottoria saa käsin ryhtyä kääntämään, sillä se saattaa rikkoa laitteen moottorin.
Ohjelappunen tosiaankin oli pelkkä lappunen, jossa viitataan tarkempaan asennusohjeeseen Poppin kotisivuilla. Tämä on kyllä aidosti kovin yksinkertainen asennustyö, mutta hieman haastavammaksi se saattaa muuttua silloin, jos laitetta ei saakaan suoraan kiinnitettyä kohteeseen. Näin tässä minullekin itse asiassa kävi, vaikka kuinka olin ”päissäni” pohdiskellut, että kiinnitys onnistuisi vain minimalistisella kikkailulla.
Asennustyö
Asennuksen ehkäpä tärkein huomioitava asia on se, että moottorin ja palloventtiilin akseli ovat vastakkain. Mikäli akselit eivät kohtaa, muuttuu palloventtiilin ja suljinohjaimen liikerata, eikä moottori saa avattua tai suljettua palloventtiiliä.
Kuten kuvista alla näette, omassa installaatiossa punapäinen vakiopainesäädin aiheuttaa ongelmia. Moottoria ei saa käytännössä mitenkään järjellisesti kiinni, ellei jotakin muutoksia olemassa olevaan asennukseen tehdä. Pienen pähkäilyn jälkeen tarvittavat muutokset olivat kuitenkin tiedossa. ”Onnekseni” vakiopainesäädin veteli viimeisiään ja se piti joka tapauksessa vaihtaa. Kävin hakemassa rautakaupasta uuden vakiopainesäätimen, ja lisäksi hieman muitakin putkitarvikkeita, kuten putkimuhveja ja uuden palloventtiilin. Kun kerran moottoria asennellaan ja sen pitäisi vielä toimiakin, niin on hyvä vaihtaa melkoisen jäykän tuntuinen palloventtiili samalla uuteen ja toivottavasti herkempään.
Sitten ammattilaisen toimesta putki poikki ja hieman lyhennystä, jotta vakiopainesäätimen vasemmalle puolelle saatiin riittävän pitkän suora aikaiseksi moottorin kiinnitystä varten. Palloventtiili oli aivan eri luokkaa kuin aiemmin paikalla työtään hoitanut venttiili. Tämä liikkui käsikäyttöisesti ilman kovinkaan suurta voimaa. Oli siis hyvä mahdollisuus, että moottori kykenisi sulkemaan ja avaamaan venttiilin juuri siten kuin kuuluukin.
Moottorin kiinnitys tehtiin kahdella putkiklemmarilla, jotka paketissa mukana tulivat. Palloventtiiliä kääntävää moottorin osaa (control arm) ei tosiaan kiinnitetä palloventtiilin ”kahvaan” millään tavalla kiinni, vaan kahva jää ”control arm:n” U:n muotoisen osan väliin kelluvaksi. Mitään säätövaraa ei ”control arm:n” etäisyydellä akselista ole, eli tuote on todennäköisesti mitoitettu jonkin yleisen keskiarvon mukaisesti ja moottorille riittääkin, että liikkuvan ”control arm:n” sisällä on edes jonkin verran käännettävää kahvaa. Alla olevista kuvista tulee vaikutelma, että asennuksessani ei akselit olisivat kohdakkain, mutta kyllä ne ovat niin kohdakkain kuin voivat olla.
Testaus
Ennen z-wave -verkkoon liittämistä, laitteen toimintaa kannattaa toki testata. Jännitys tiivistyy…kykeneekö moottori kääntämään palloventtiiliä ja pysyykö moottori edes paikallaan. Rohkeasti pistoke kiinni seinään ja nappia painamaan…
Testit olivat onnistuneet, eikä moottorilla ollut mitään haasteita palloventtiilin operoimiseen. Testasin piruuttani myös vanhaa palloventtiiliä ja tätä moottori ei kyennyt sen jäykkyyden takia kääntämään. Vanha palloventtiili liikkui jo käsinkin testattuna melko jäykästi ja suljettaessa viimeiset 5 milliä olivat yllättävän tiukat. Nämä viimeiset millit tuntuivat olevan liikaa moottorille. Mikäli venttiili on liian tiukka, jää moottori nakuttamaan ääriasentoon ja todennäköisesti tekee sitä niin kauan, kunnes moottori lakkaa toimimasta. Tätä kieltämättä hieman ihmettelin, sillä edes 20 sekunnin kuluttua moottori ei pysähtynyt vaan jatkoi nakuttamista. Oma uskallukseni ei riittänyt pitämään moottoria käynnissä vaan painoin nappia ja palautin ”control armin” auki-tilaan.
Tämä on toisaalta eräänlainen dilemma. Mikäli moottori saa komennon sulkea venttiilin ja mikäli venttiiliä ei jostain syystä saa kokonaan suljettua, olisi vähintäänkin outoa jos se palauttaisi venttiilin takaisin auki. Tämä olisi ikävää erityisesti aidossa tilanteessa, jossa vesivuotohälytin olisi hälyttänyt ja vettä valuisi jossakin päin asuntoa lattialle. Toisaalta mietin, että varmistaako moottori nakuttamisella sen, että moottori ei juurikin pala, vaan kiinni-asento yritetään pitää niin hyvin kuin mahdollista. Mene ja tiedä. Tärkeää kuitenkin on, että akselit kohtaavat ja että koko palloventtiilin liikerata on käytössä ja moottori kykenee sitä täysin hallitsemaan.
Lisääminen SmartThingsiin
Kun fyysinen asennus on suoritettu, jää jäljelle applikaatiopuolen toimet. Kuten moneen kertaan on blogissakin laitteita paritettu, ei tämän laitteen lisääminen ole poikkeus. Laitteen ohjelappusessa mainitaan, että parittaminen käynnistetään laitteen puolelta nopeasti kolme kertaa painamalla laitteen päällä olevaa nappia. Tämän jälkeen laite ryhtyy vilkuttamaan led-valoa tasaiseen tahtiin. Kun laite on valmis paritukseen, siirrytään SmartThingsiin etsimään uusia laitteita. Itsellä ei kauaa nokka tuhissut, kun uusi laite löytyi. Nimesin sen ”Water Main Valve” -nimellä ja lähdin heti testaamaan, että toimiiko käskytys myös applikaation kautta. Kun kaikki näytti toimivan nätisti ja kun lokiin ilmestyi myös laitteen historiatiedot, niin saatoin todeta, että homma ok.
Lisäksi tein vielä erillisen webCoRE-pistonin. Kun (IF) Location mode muuttuu ”Away”-tilaan, niin (THEN) veden pääsulku suljetaan ja käyttäjille lähetetään ainakin alkuvaiheessa push-viesti ”Veden pääsulku suljettu”. Kun (IF) Location mode muuttuu ”Away”-tilasta pois ja (AND) ylivuotosensorit ovat kuivat, niin (THEN) veden pääsulku avataan ja käyttäjille lähetetään push-viesti ”Veden pääsulku avattu”. Pistonin voi halutessaan kopioida itselleen webCoRE:n koodilla ”x4gu”.
Viimeistelytöinä valjastetaan suljinohjain vielä sulkeutumaan, mikäli SmartThings Home Monitor (eli ylivuotosensorit) antaa hälytyksen.
Jatkotoimenpiteitä..
Oikeastaan ainoa jatkotoimenpide tähän liittyen tulee olemaan se, että tilailen lisää ylivuotosensoreita ja asentelen kodissa niitä järjellisiin paikkoihin (Black Friday muuten lähenee…). Luontaisesti seinän sisään ei sensoreiden kanssa ainakaan helposti pääse, joten asennuskohteiksi jääköön kaikki ne paikat, joissa vettä meillä lasketaan. Tiskikone ja keittiön allaskaappi on jo sensoreilla varustettu, joten vielä mm. pyykinpesukoneen, kunnallisveden, kaivopumpun ja vessojen tilat voisi ottaa valvontaan.
Viemäriputkiinkin pääse autotallin kautta käsiksi, joten ei olisi hassumpi ajatus valvoa sitäkin puolta. Vielä kun löytyisi z-wave sensori, joka kykenisi mittamaan vedenpainetta. Tämä olisi loistava apuri genroimaan hälytyksen esim. sellaisessa tilanteessa, jossa vakiopaineventtiilin mittaama vedenpaine äkillisesti laskee, vaikkei kukaan laskisi kotona vettä.