Kodin eteisen infonäyttönä on jo pitkän aikaa toiminut Dell P2418HT -kosketusnäyttö, josta olenkin kirjoitellut artikkelin verran infoa. Keittiössä infonäytön roolia taas on hoitanut vanhaakin vanhempi Asus T100 -tabletti, joka oli kovaa vauhtia siirtymässä ajasta ikuisuuteen itse asiassa jo vuosi sitten. Pientä nikottelua silloin tällöin ja joskus jopa päiviä, jolloin tabletti teeskentelee haamukosketuksia ja käyttö on tällöin mahdotonta. Tätä olen vuoden verran nyt seuraillut, ja nyt on piru soikoon aika tehdä muutoksia.
Etsinnän kohteena oli samankokoinen 10.1″ tai tarvittaessa isompi tabletti. Kauppojen tuotevalikoimasta voi kohtuuhintaan löytää melkoisia nuhapumppuja, tai sitten maksaa hieman enemmän ja saada ripeääkin laitetta käyttöönsä.
Kun aikani näitä kuitenkin selailin, niin lopulta löysin vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi erillisen 15.6″ kosketusnäytön. Ensinnäkin näyttö olisi huomattavasti aiempaa 10.1″ tablettia suurempi, mutta lisäksi erillinen kosketusnäyttö mahdollistaisi täysin vapaavalintaisen tietokoneen/käyttöjärjestelmän käytön. Voin aloittaa kaapin perukoilta löytyneellä Raspberry Pi3:lla ja jos puhti loppuu kesken, niin hankintalistalle otetaan sitten jokin tehokkaampi härveli. Eipä sitten muuta, kuin kahvi naamaan, housut jalkaan ja kohti jälleenmyyjää. Tavoitteena noutaa Asus V168H -kosketusnäyttö kotiin ja maksaa siitä max.160€. Katsotaan, että toteutuuko?
Pakettia auki
Kotiin päästyäni keittiön pöydälle asettui tuotepakkaus sisältöineen, ja pöydän äärelle istui 139 euroa köyhempi mies. Itse näyttö oli täydellinen miniversio nykypäivän isomman kokoluokan työasemanäytöistä. Nykypäivänä näytöt ovat kooltaan vähintään 24″ ja useimmiten vielä enemmän. Itse asiassa ei tässä tarvitse mennä kuin 20 vuotta ajassa taaksepäin ja tutkia millainen tietokoneen näyttö silloin Valohullun pöydältä löytyi, niin muistaakseni tuumakoko oli samaa 15″ luokkaa, vaikkakin kuvasuhde oli 4:3. Kyseistä näyttöä kutsuttiin tuolloin monitoriksi (tiedoksi teille 2000-luvun untuvikoille), ja monitorin syvyys oli sen verran tuhti, että monitorin ”katselupinnan” etäisyys takaseinästä oli liki 50cm 🙂
Läpsäisin itseäni poskelle, jotta palaisin tähän päivään enkä jäisi ajelehtimaan 90-luvun syviin muistoihin. Vaimo ja lapset eivät kestä sitä. Meininki on tuolloin kuin Rambo-elokuvasta.
Pakkauksen sisältä itse näytön lisäksi löytyi perinteisiä pieniä muovipusseja, joiden sisältä löytyi mm. kaapeleita ja näytön pöytästandi.
Näytön ominaisuudet
Tämän LCD-tekniikan omaavan näytön ominaisuuksista vielä sen verran, että 15.6″ koon lisäksi näytössä on 10 kosketuspisteen kapasiteetti. Se siis soveltuu mm. virtuaalisen näppäimistön käyttöön tai sellaisten sovellusten ajamiseen, jossa tarvitaan monikosketusta. Sopii erinomaisesti tästä syystä infonäyttötarkoitukseen. Mainospuheissa näyttö onkin suunnattu erityisesti POS-käyttöön, eli Point of Sale -tarpeisiin esim. kassan viereen asiakkaan maksupäätteen virkaa hoitamaan.
Näytölle luvataan -5° ~30° kallistuskulmasäädöt, joita olen nykyisellä tabletilla kieltämättä kaivannut. Tabletin standin olen itse 3D-tulostanut, ja siinä kulmasäätöä ei kovinkaan laajasti ole voinut toteuttaa. Ohessa Asus bendattuna ääriasentoihin.
Näytöstä löytyy infonäyttötarkoitukseen minulle riittävät liittimet, eli lähinnä vain HDMI-liitin, ja kosketusnäyttöominaisuutta varten Micro-USB. Tämän lisäksi näytöstä löytyy toki myös VGA- ja audio out -liittimet jos näille tarvetta on. Näytössä ei ole siis integroituja kaiuttimia, vaan ne pitää tarvittaessa hankkia erikseen. Asukselta löytyy tämän hankkimani 168H-version lisäksi myös 168N-versio, joka ei sisällä HDMI-liitintä. Tuon kanssa siis tarkkana, jos aiotte ostoksille lähteä.
Näyttö on yhteensopiva Windows10 -käyttöjärjestelmän kanssa ja netin keskustelufoorumeilta myös luin, että onnekseni näytön pitäisi toimia myös Raspberry Pi:n kanssa. We’ll see.
Raspberry kiinni ja käyntiin
Iltapäiväpuhteiksi asentelin vielä Raspberry Pi:n uudelleen, jotta kaikki aiemmin asennettu ylimääräinen tauhka saataisiin pois. Asentamista varten kytkin näytön hdmi- ja usb -kaapelilla Raspiin kiinni ja hienoiseksi yllätykseksi kaikki tuntui toimivan suoraan ilman erillistä säätämistä. Mahtavaa!
Nyt näytön kuvanlaatua ja kuvakulmaakin päästään hieman arvioimaan. Kuvanlaatu on HDMI-liitintä käyttäen Raspista tuotettuna erittäinkin hyvää. Näytössä ei ole kuvanlaatuun vaikuttavia häiriöitä, eikä minkäänlaisia pikselihaasteita ole ainakaan heti nähtävissä. Valotehokin on melkoisen hyvä. Näytön säätömahdollisuudet valikossa ovat kattavat, mm. valmiita Splendid-valikon sceneja on valmiina useampiakin käyttäjän erilaisia tarpeita miellyttämään.
Katselukulma ei ole kummoinen, mutta sanotaanko kuitenkin niin, että hintaluokassaan ja käyttötarkoituksessaan riittävä. Suoraan sivusta katsottuna näytön sisällön edelleenkin näkee, mutta laadukkainta kuvaa tarjotaan suoraan edestä katsottuna, tai maksimissaan n.30° sivussa.
Kun Raspi oli uudelleenasennettu, ei muuta kuin uutta SharpTools-dashboardia virittelemään, sillä näytön koon kasvaminen 10.1″ -> 15.6″ mahdollistaa enemmän sisältöä dashboardille 🙂
Siinä se nyt lepää!
Näytön kosketuksen vaste on nopea ja yhden tai useamman sormen kosketukset tapahtuvat heti. Kosketuksen tarkkuudessa ei ole myöskään moitittavaa. Mitään virheilyä en ole kosketusnäytön osalta vielä havainnut ja kaikki toimii juuri niin hyvin kuin pitääkin. Lisäksi täytyy mainita vielä se, että näytön pintaan ei jää kovinkaan helposti rasvaisen sormen jälkiä.
Taustalla puhiseva Raspberry Pi selviytyy infonäyttöurakasta myös kohtuullisesti. Kahden valvontakamerastriimin pyörittäminen toki vie hieman tehoja pois, mutta esim. kahvinkeittimen tai valojen kytkeminen näytöstä käsin päälle tapahtuu heti. Ehkä jokin pykälää tehokkaampi mini-pc voisi olla kuitenkin parempi ratkaisu jatkotarpeita ajatellen.
Asus VT168H on infonäyttötarkoituksessa kerrassaan loistava kapistus. Suosittelen varauksetta hankkimaan, jos vastaanlaisia tarpeita on!